Kommentti: M/S Romantic osuu suoraan suomalaisuuden ytimeen – hittisarja naurattaa, ahdistaa ja saa kiemurtelemaan myötähäpeästä

Jani Volasen ja Tommi Korpelan luoma minisarja M/S Romantic on kotimaisen viihteen täysosuma, josta jokainen ruotsinristeilyllä käynyt suomalainen löytää samaistuttavaa.

Edellisestä kerrasta on aikaa. Elettiin 2000-luvun ensimmäisiä vuosia, kun Ricky Gervais ja Stephen Merchant saivat kiemurtelemaan myötähäpeästä.

Kiemurtelureaktion aiheutti brittikaksikon käsikirjoittama komediasarja Konttori. Se kertoo Gervaisin näyttelemän David Brentin johtaman kuvitteellisen paperialan yrityksen työntekijöiden jokapäiväisestä arjesta brittiläisessä teollisuuskaupungissa.

Mustan huumorin sävyttämä Konttori vaikutti dokumentilta, mutta kyseessä oli niitä parodioiva komediasarja.

Ja tuo sarja teki sen täydellisesti. Konttori sai ja saa edelleen sarjaa katsoessa kiemurtelemaan myötähäpeästä. Työhönsä enemmän tai vähemmän leipääntyneistä hahmoista ja työpaikan arkisista tilanteista löytyi ja löytyy hämmentävän paljon tuttua.

Kaikki Konttorissa kulminoitui Ricky Gervaisin esittämään, äärikiusallisiin tilanteisiin ajautuvaan ja niihin muut mukanaan vetävään pomohahmo David Brentiin. Ei ihme, että sarjasta on tehty uudet versiot muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Suomessa.

Tulevaisuudessa esimerkiksi Yhdysvalloissa voidaan nähdä Karibianmerelle sijoittuva risteilyversio Ylen uutuussarjasta M/S Romantic.

Jani Volanen ja Tommi Korpela ovat kuin Gervais ja Merchant. Kaksikon luoma mustan huumorin sävyttämä draamakomediasarja heittää katsojan suomalaisuuden syvään päähän: yhden ruotsinristeilyillan ja -yön tapahtumiin.

Helmikuussa Ylen TV1-kanavalla alkanut ja Yle Areenaan ilmestynyt Volasen ohjaama neliosainen sarja seuraa samanaikaisesti kuutta tarinaa Helsingin ja Tukholman väliä risteilevällä M/S Romanticilla.

Volanen ja Korpela ovat luoneet sarjan, josta miesten kädenjälki on helposti tunnistettavissa, jos kaksikon aiemmin yhdessä tekemät työt – tv-sarjat Ihmebantu (2009) ja Studio Julmahuvi (1998) sekä näytelmät Jälkeenjäävät (2015) ja Häiriötekijä (2013) – ovat yhtään tuttuja.

Nuo M/S Romanticin kuusi tarinaa vievät mukanaan ja koukuttavat.

Työlleen erittäin omistautunut, takavuosien risteilykulttuurin erikoislaatuisuutta tavoitteleva risteilyisäntä Jocke (Hannu-Pekka Björkman) on palannut isyysvapaalta odotettua aiemmin töihin. Sinkkumiehet Kaide (Antti Luusuaniemi) ja Emppu (Antti Tuomas Heikkinen) ovat laivalla yhden illan autuuden perässä.

Pälkäneläinen yksityisyrittäjä Matias (Petteri Pennilä) uskoo löytäneensä kokousristeilyn kokousosuuden jälkeen speed dating -hetkestä rakkauden ja Veli (Santeri Kinnunen) on hänen osaltaan kiusallisen kosteaksi kääntyvällä "miesten reissulla" kuusivuotiaan siskonpoikansa Samun (Iivo Tuuri) kanssa.

Pike (Annika Aapalahti) ja Jamo (Sami Ahonen) ovat saapuneet laivalle viettämään häitään, joiden pitäisi olla risteilyn ainoat, mutta paikalla onkin omia juhliaan viettävä suomenruotsalainen hääpari. Teini-ikäiset Annika (Vilma Sippola) ja Kaapo (Amos Brotherus) puolestaan kokeilevat risteilyllä rajojaan.

M/S Romantic on niin todentuntuinen, että se saa kiemurtelemaan ja nostamaan välillä käden silmien eteen. Miksi?

Siksi, että sarjan hahmot sarjassa ovat tuttuja kaikille, jotka ovat elämässään käyneet ruotsinristeilyllä tai edes kuulleet tarinoita niistä.

Omassa lapsuudessa, nuoruudessa ja vielä kymmenen vuotta sitten nuorena aikuisenakin Tukholman-risteilyt olivat usein vuoden kohokohtia.

Lapsuudessa ne olivat sitä siksi, että pääsi pallomereen, nukkumaan hytin yläsänkyyn sekä valitsemaan iltakarkit tax freen valtavasta valikoimasta, joka koostui ainakin osittain makeisista, joita kotitaajaman ruokakaupan karkkihyllystä ei löytänyt.

Nuoruudessa ne olivat sitä siksi, että pääsi vaihtamaan vapaalle, pois Suomen mantereelta, irti arjesta, syömään seisovaan pöytään, juomaan hytissä hytin wc:n tulpattomassa lavuaarissa wc-paperista tehdyn tulpan avulla viilennettyjä alkoholijuomia ja tarpeeksi pitkään jatkuneen pohjien juomisen jälkeen bailaamaan yökerhoon ja diskoon.

Nuorena aikuisena ruotsinristeilyt olivat kohokohtia monelta osin samoista syistä kuin nuoruudessa. Ne olivat jotain ihan muuta kuin tänä päivänä. Nykyään illat risteilyillä ovat lähinnä sitä, että ravintolassa syönnin jälkeen voi käydä kaupassa ja siirtyä hyttiin loikoilemaan, koska laivan yöriennot, ne on jo vuosien aikana nähty.

M/S Romanticin ensihetkillä Hannu-Pekka Björkmanin erinomaisesti näyttelemä risteilyisäntä Jocke toivottaa matkustajat tervetulleeksi M/S Romanticin romantiikkaviikoille yksinkertaisella, mutta, ah, niin tutun tehokkaalla tavalla.

"Tervetuloa, välkommen. Tervetuloa, välkommen."

Sarjan lähestyessä loppuaan noita Björkmanin roolihahmon vuorosanoja ajattelee huomattavan paljon eri tavalla kuin sarjan alkaessa. Risteilyisäntä tekee työtään toinen jalka siinä ajassa, jolloin ruotsinristeilyt olivat vuoden kohokohtia.

Volasen ohjaamassa sarjassa perinteiseen ja kulahtaneeseen risteilykuvastoon syntyy myös uusi kulma. Risteilyalusta ei ole nimittäin aiemmin ajatellut niin valtavana laitoksena, miltä se sarjassa näyttää.

Kaikki äänet, värit ja valot, kirskumiset, kolinat, huminat, musiikki, välkkyvät värivalot, tuuliset kannet, laivan piippu, pelastusliivilaatikot sekä valtavan pitkiltä näyttävät hyttikäytävät ovat oleellisia ja kuvissa tarkkaan mietittyjä elementtejä.

Kun pahaenteisissä, nopeiksi leikatuissa kuvissa näkyy pimentyneessä laivassa juoksevia ihmisiä, kuvissa näkyy helikopteri ja kuuluu huutoa, M/S Romantic on myös pelottava. Ajatuksiin nousee väistämättä vuosi 1994 ja M/S Estonia.

Pelottavan ja ahdistavan rajamailla M/S Romantic tasapainoilee myös niinä hetkinä, kun sarjan omatunto, näyttävän paluun pitkän poissaolon jälkeen tv-viihteen pariin tekevän Santeri Kinnusen esittämän Velin kuusivuotias siskonpoika Samu on kuvissa.

Iivo Tuurin upeasti näyttelemän Samun eleettömän pelokas katse, kun Veli-eno värvää tuikituntemattoman ruotsalaisnaisen pojan saunaseuraksi ja kun naapurihytistä kuuluu pelottavia ääniä enon häivyttyä juopottelemaan pubiin, on pysäyttävä.

M/S Romantic ei ole kuitenkaan pelkkää mustaa komediaa eikä draamaa. Mukana on takaperin kulkevine kuvineen ja vuorosanoja vaille jäävine mutta olennaisilta tuntuvine hahmoineen elementtejä, jotka luovat sarjaan mystisen, twinpeaksmäisen tunnelman.

Sarjassa naishahmoille ei tapahdu ikäviä asioita, mutta miehet saavat siipeensä. Volasen ohjauksessa he eivät kuitenkaan ole pelkästään suruunsa juovia, hytissä nukkuvan pienen lapsen unohtavia juoppoja tai itseriittoisia, naisia traagisuuteen asti metsästäviä paskiaisia.

Näillekin hahmoille riittää Volasen ja Korpelan käsittelyssä tilaa ja empatiaa.

M/S Romanticissa riittää raadollisuudelle vastapainoa tuovan empatian lisäksi myös kerroksia. Sarjaa uudelleen katsoessa huomioi jatkuvasti uusia asioita.

Kun tämän kaiken yhdistää Hannu-Pekka Björkmanin, uransa toistaiseksi parhaan roolityön tekevän Antti Luusuaniemen, Iivo Tuurin, Anna Paavilaisen, Vilma Sippolan, Petteri Pennilän, Santeri Kinnusen, Tommi Korpelan ja monien muiden näyttelijöiden hienoihin roolisuorituksiin, on M/S Romantic parasta, mitä kotimaisessa televisioviihteessä on vuosikausiin nähty.

M/S Romanticista on tullut nopeasti ilmiö. Sarja nousi ensimmäisellä esitysviikollaan Ylen TV1:n katsotuimpien ohjelmien joukkoon. Hehkutusta on riittänyt niin sosiaalisessa mediassa kuin mediassakin.

Tommi Korpelan roolihahmon, laulaja Gusun sarjassa esittämä Rakkauteen-kappale on herättänyt myös huomiota. Laulun kirjoittanut pop-tähti Paula Vesala totesi Twitterissä kappaleen herättäneen enemmän kuhinaa kuin mikään toinen hänen tekemänsä laulu aikoihin.

Mutta entäpä sitten kaiken keskipiste eli ruotsinristeily? Se on parasta ennen -päiväyksensä vuosia sitten ohittanut instituutio, jossa hienointa on nykyään se, että pääsee Tukholmaan.

Se on silti osa suomalaisuutta ja M/S Romantic sen kaiken ihanuuden ja kamaluuden minisarjaksi tiivistävä täysosuma.

Lue myös:

    Uusimmat