Posiolla Etelä-Lapissa on nyt nähtävissä soteuudistuksen käynnistämän kiinteistöpokerin seuraukset, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Keimo Lehtiniemi.
Soteuudistuksen alkumetreillä käytiin kiivasta keskustelua kunnista hyvinvointialueille siirtyvien sotekiinteistöjen kohtalosta. Ensi vaiheessa hyvinvointialueille siirtyikin valtava kiinteistömassa.
Nyt kun alueet ovat päässeet käyntiin, on selvästikin ryhdytty kriittisesti tarkastelemaan kiinteistöjen todellista luonnetta ja käyttötarkoitusta.
Posio on esimerkki tästä. Palvelutalo Valkama voidaan tulevaisuudessa pilkkoa niin, että osaa talosta vuokraa hyvinvointialue, ja osaa Posion kunta.
Näin tapahtuu tietysti vain, jos osapuolet pääsevät asiasta sopimukseen.
Lue lisää: Lapin hyvinvointialue korottaa vanhusten vuokria 15 prosentilla
Epävarmuuden hintana on huoli
Nyt näyttää siltä, että hyvinvointialue yrittää kustannuksia karsiakseen saada mahdollisimman suuren osan talosta kunnan vastuulle. Kunnassa ei ymmärretä, miksi palveluja joka päivä tarvitsevien ikäihmisten asuminen ei olisi soteasumista.
Eikös sen soteuudistuksen tarkoitus ollut juuri siirtää sotepalvelut pois kunnista?
Posiolla kysymys on tämän perusperiaatteen lisäksi myös pöyristyttävistä vuokrankorotustarpeista. Nyt vuokrat nousevat 15 prosentilla, jos neuvotteluissa ei uutta ratkaisua löydy. Sen jälkeen hyvinvointialueen laskelmien mukaan korotustarvetta olisi vielä 14 prosenttiyksikköä.
Kuluva vuosi näyttää, kuka sellaisen korotuksen uskaltaa toteuttaa. Epävarmuus ja huoli siitä, mihin vuokrataso asettuu viimeistään 2026 alussa on asukkaita ja heidän omaisiaan ikävästi stressaava asia.