Mainos

Kommentti: Saksan oikeisto ei enää voita vaaleja Merkelin johdolla – keskustelu ruostuvan rautarouvan asemasta kiihtyy

1:48

Angela Merkelin aika on ohi. Kysymys on enää siitä, myöntääkö hän sen itse ennen kuin on liian myöhäistä.

Näpäytys on näpäytys. Krooninen uinuja havahtuu, kun annetaan kipakka korvatillikka. Isku kasvoihin on kokonaan toinen juttu.

Liittokansleri Angela Merkel ja hänen suuri koalitionsa on lyhyen ajan sisällä saanut kaksi.

Ensin Baijerin maapäivävaaleissa kaksi viikkoa sitten ja nyt Hessenissä sosiaalidemokraatit (SPD) ja Merkelin johtamat kristillisdemokraatit (CDU) menettivät yhdessä yhteensä 20 prosenttiyksikköä.

Merkelille Hessenin isku oli kovempi näistä kahdesta. Hän pani koko arvovaltansa peliin tukeakseen CDU:n pääministeriä Volker Bouffieria vaalikamppailussa.

Kanslerin vetoavusta huolimatta puolueen kannatus suli yli 11 prosenttiyksikköä.

Isku oli tähdätty Berliiniin

Laihan lohdun tuo se, että Bouffier todennäköisesti jatkaa Hessenin pääministerinä ja pystyy jatkamaan hallitusyhteistyötä vihreiden kanssa. Kun oikein tynnätään, tätä voi kutsua torjuntavoitoksi.

Oleellista on, että äänestäjien isku kohdistui nimenomaan Berliinin liittohallitukseen. Ei Hessenin istuvaan mustavihreään hallitukseen.

Saksalaiset ovat kyllästyneet Merkelin kolmanteen suureen koalitioon, jonka lyhyt taival on ollut yhtä loputonta kompurointia ja sisäistä köydenvetoa.

CDU valitsee kuuden viikon päästä itselleen uuden puheenjohtajan Hampurin puoluekokouksessa. Vanha, eli Angela Merkel, on jo asettunut ehdolle.

Hessenin rökäletappion jälkeen keskustelu Saksaa 13 vuotta hallinneen kanslerin asemasta kiihtyy. Sen on pakko kiihtyä, koska vastaaviin iskuihin CDU:lla ei enää ole varaa.

Mielipidemittauksissa oikeistounionin (CDU + Baijerin CSU) kannatus lähestyy 20 prosenttia. Vuoden 2013 liittopäivävaaleissa oltiin lähellä ehdotonta enemmistöä ja viime vuonnakin yllettiin vielä lähes 33 prosenttiin.

Uusia vaalihaasteita riittää

Seuraavat haasteet lähestyvät. Ensi toukokuussa valitaan uudet edustajat EU-parlamenttiin. Syksyllä kolmessa itäisen Saksan osavaltiossa järjestetään maapäivävaalit.

Baijerissa ja Hessenissä voittaneiden vihreiden voittokulku jatkuu EU-vaaleissa. Oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) voi nousta suurimmaksi ryhmäksi idän osavaltioissa.

Teoriassa Merkel voisi luopua puheenjohtajuudesta ja jatkaa kanslerina. Hän on itse kuitenkin toistuvasti korostanut, että puolueen puheenjohtajan ja kanslerin pitää olla yksi ja sama henkilö.

Berliinin ruostuvalle rautarouvalle ei myöskään edelleenkään ole varteenotettavaa haastajaa CDU:n ykkösketjussa. Ei ainakaan avoimesti.

Rima tosin laskee koko ajan. Uuden ykkösmiehen tai -naisen johdolla tappiot tuskin olisivat tähän asti koettua suurempia.

Demarit keikkuvat ruton ja koleran välillä

Myös Saksan demarien on pakko aloittaa – taas kerran – perusteellinen itsetutkiskelu.

SPD:n sisällä riittää niitä, joiden mielestä hallitusyhteistyö Merkelin kanssa olisi pitänyt lopettaa vuoden 2017 katastrofivaalien jälkeen. Tämä leiri saa Hessenin tuloksesta lisää vettä myllyynsä.

SPD:n puheenjohtaja Andrea Nahles joutuu kuitenkin valitsemaan ruton ja koleran välillä. Kannatus sulaa edelleen, jos puolue jatkaa Merkelin hallituksessa. Ennenaikaiset vaalit eivät tilannetta helpota: demarit ottaisivat takkiin myös niissä.

Ennustan, että kivinen taival suuressa koalitiossa jatkuu.

Millaisen kurssin EU:n keskustaoikeisto ottaa?

Mitä meidän suomalaisten ja muiden eurooppalaisten pitää tästä ajatella. Ei mitään kovin hyvää.

EU:n mahtivaltio kääntyy sisäänpäin. Saksan hallituspuolueita kiinnostaa yhä enemmän oma napanöyhtä kuin Euroopan ongelmat. Ja niitähän riittää. Italian velkauhittelu tulee etunenässä.

Angela Merkel tulee EU-parlametin keskustaoikeiston (EPP) kokoukseen Helsinkiin ensi viikolla heikompana kuin koskaan. Vaalitappiot heikentävät hänen vaikutusvaltaansa ja painoarvoansa puolueperheessä.

Se tuskin vaikuttaa merkittävästi EPP:n kärkiehdokkaan valintaan parlamenttiryhmän saksalaisen puheenjohtajan, Baijerin CSU:ta edustavan Manfred Weberin ja Suomen Alexander Stubbin (kok.) välillä.

Keskustaoikeiston tuleva linja on kuitenkin iso ja mielenkiintoinen kysymys. Reivataanko kurssia nyt oikeistolaisemmaksi ja konservatiivisemmaksi Weberin, Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja Itävallan liittokanslerin Sebastian Kurzin johdolla?

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.