Kommentti: Rukoillaan, että Angela Merkel voittaa

Tiedetään. Kukaan ei ole korvaamaton. Eikä vesilasiin jää reikää, kun sormen ottaa pois. Mutta silti.

Jokaisen eurooppalaisen on syytä toivoa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel jatkaa Euroopan vahvimman valtion liittokanslerina myös syksyn liittopäivävaalien jälkeen. Ilman häntä hukka voi periä Euroopan unionin. Suurimpia kärsijöitä ovat sen pienet jäsenmaat.

Kukaan ei tietenkään osaa vielä varmasti sanoa, mihin Yhdysvaltain pian aloittavan presidentin Donald Trumpin twitter-öykkäröinti ja kummallinen kuhertelu Kremlin isännän Vladimir Putinin kanssa lopulta johtaa. Toistaiseksi näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että parempaa ei ole luvassa. Ei millään rintamalla.

Koko kansainvälinen talous kärsii vääjäämättä, kun Trump lähtee toteuttamaan protektionistista talouspolitiikkansa. Ja maailmasta tulee taatusti turvattomampi, jos kaikki lähtevät trumpilaisittain tavoittelemaan vain omaa etuaan ja tekemään omasta maastaan mahtavampaa.

Meille eurooppalaisille kriittisintä on se, että Euroopan unioni on samaan aikaan sekasortoisempi ja epäyhtenäisempi kuin koskaan.

Britannia jättää EU:n. Prosessista tulee kivulias sekä unionille että saarivaltakunnalle. Tässä vaiheessa on vaikea kuvitella, että EU vahvistuisi Brexitin myötä. Pikemminkin päinvastoin. Neuvottelujen lopputulema voi olla lopun alku EU:lle.

Ranska on kevään presidentinvaalien jälkeen väistämättä entistä hankalampi EU-kumppani. Jos kansallisen rintaman Marine Le Pen nousee presidentiksi, Frexit eli Ranskan lähtö unionista voi toteutua. Vaikka Le Pen ei pääsisi Élysée-palatsiin, Ranskan etääntyminen EU:sta jatkuu. Näin on syytä olettaa.

Italiassa ja Espanjassa energia menee oman kaaoksen hallitsemiseen. Itä-Eurooppa on jo valinnut kaikkea muuta kuin EU-myönteisen tien. Suomen kaltaiset pienet jäsenmaat taas ovat liian pieniä vaikuttaakseen myönteisesti synkkään kokonaiskuvaan.

Päälle päätteeksi Jean-Claude Junckerin johtama EU:n komissio vaikuttaa vielä avuttomammalta ja heikommalta kuin mitä monet sen edeltäjät ovat olleet. Ja Nato puolestaan tekee, mitä Valkoinen Talo sanoo, jos kukaan ei ole panemassa kampoihin.

Tämän sotkun keskellä vain Angela Merkelillä on – kaikista virheistä ja rikkoutuneesta posliinista huolimatta – riittävästi kokemusta ja arvovaltaa pitämään EU-laiva oikeassa kurssissa tulevissa myrskyissä. Vain Merkel on riittävän vahva heiluttamaan liberaalin demokratian, vapaakaupan ja kansainvälisen yhteistyön lippua, kun Trumpin ja Putinin ounasteltu myllytys alkaa.

 

Eli Merkelin vaalivoiton puolesta kannattaa syksyllä rukoilla. Se on toinen asia, kuunteleeko saksalainen äänestäjä noita rukouksia. Juuri nyt epäilen, että ei.

Lue myös:

    Uusimmat