Moldova valitsee tänään jatkaako se tiellä kohti länttä vai kääntyykö se takaisin kohti itää, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen Chisinausta.
Moldovan vaalit ei välttämättä kuulosta uutisaiheena sellaiselta, joka yleensä herättää suurta kiinnostusta pienen Itä-Euroopan maan rajojen ulkopuolella.
Tänään tilanne on toinen. Ainakin Moskovassa kiinnostus on ollut etukäteen suurta.
Jopa niin suurta, että Kreml on käyttänyt satoja miljoonia euroja vaikuttaakseen vaalien lopputulokseen, jos Moldovan presidenttiä Maia Sandua on uskominen.
Sandun tietoja Venäjän massiivisista vaikuttamispyrkimyksistä tukevat myös useiden kansainvälisten medioiden, tutkijoiden ja tiedusteluviranomaisten havainnot.
Venäjän likaisista keinoista voit lukea lisää täältä.
Miksi Venäjää sitten kiinnostaa Moldovan vaalitulos? Samasta syystä kuin se sotii Ukrainassa.
2,4 miljoonan asukkaan Moldova on entinen neuvostotasavalta, jonka Venäjä kokee kuuluvan vaikutuspiiriinsä. Maan nykyjohto on voimakkaan länsimielistä ja viemässä maata kovaa vauhtia Euroopan unioniin.
Nyt voi olla Venäjälle viimeinen hetki toimia. Jos Toiminta- ja solidaarisuuspuolue PAS säilyttää näissä vaaleissa enemmistönsä, saattaa se saada vietyä EU-prosessin maaliin jo seuraavan parlamentin aikana.
Jäsenyysprosessi on toki pitkä ja kivinen. Se vaatii laajoja uudistuksia esimerkiksi korruption kitkemiseksi.
Myös Transnistrian ratkaisemattomasta aluekysymyksestä voi muodostua este. Siitä voit lukea lisää täältä.
Vaaleissa PAS:n vahvin haastaja on Venäjä-mielisten oppositiopuolueiden muodostama Patrioottinen blokki. Lisäksi ehdolla on muitakin toimijoita, joilla on Venäjä-kytköksiä.
Käytännössä vain vaalitulos, jossa PAS säilyttää enemmistönsä parlamentissa, varmistaa EU-tien jatkumisen.
Kannatusmittaukset eivät anna kovin varmaa kuvaa vaalituloksesta ja Moldovan tiedetään olevan hyvin jakautunut poliittisesti.
Viime vuonna presidentinvaalien yhteydessä järjestetty EU-kansanäänestys päättyi erittäin tiukalla marginaalilla EU-mielisten voittoon.
Venäjä-mielisyys on yleisempää vanhemmissa ikäluokissa ja maaseudulla. Syinä pidetään osin neuvostonostalgiaa, Ukrainan sodan aiheuttamia taloushuolia ja osin myös Venäjän propagandan onnistumista.
EU- ja länsimielisyys taas on suosittua nuorten keskuudessa. Heille vaalipäivä on tulevaisuuden kannalta tärkeä.
Jo nyt yli miljoona moldovalaista asuu ulkomailla ja aivovuoto todennäköisesti kiihtyy, jos länsi-integraatio tyssää.
MTV / Mapcreator
EU:ssa pidetään pyhänä sitä, että jokainen maa saa valita tulevaisuutensa itse. Siihen ei pitäisi olla Venäjällä tai kenelläkään muulla sanomista.
Tämän lisäksi Moldovan vaalit on Euroopan kannalta turvallisuuskysymys.
Jos hallitus Chisinaussa vaihtuisi Venäjä-mieliseen, se voisi aiheuttaa turvallisuusuhan niin Ukrainalle kuin EU- ja Nato-maa Romanialle. Varsinkin kun huomioidaan, että Transnistrian separatistialueella on jo nyt Venäjän joukkoja.
Siksi Putinin lisäksi myös muut valtionjohtajat ovat tällä kertaa erityisen kiinnostuneita Moldovan vaaleista. Saksan Friedrich Merz, Ranskan Emmanuel Macron ja Puolan Donald Tusk kävivätkin Chisinaussa tukemassa EU-mielisiä vaalien alla.
Moldova valitsee tänään, jatkaako se tiellä kohti länttä ja kääntyykö se takaisin kohti itää.