Viranomaiset epäilevät Venäjän vaalivaikuttamista Moldovan presidentinvaaleissa – ääniä ostettu rahalla

Presidentinvaaleissa EU-myönteinen presidentti Maia Sandu pyrkii toiselle kaudelle ja on selkeä voittajasuosikki. Hän johti WatchDogin tuoretta kannatusmittausta 36 prosentin ääniosuudella. 

Seuraavaksi suosituin ehdokas, Venäjä-mielisen sosialistipuolueen Aleksandr Stoianoglo jäi kymmeneen prosenttiin.

Sandu ei todennäköisesti saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä. Siinä tapauksessa presidentinvaalit ratkaistaan toisella kierroksella kahden viikon kuluttua.

Venäjä-mielisen sosialistipuolueen Aleksandr Stoianoglon kannatus jäi kyselyssä kymmeneen prosenttiin.

Venäjä ostaa ääniä rahalla

Sandu on toistuvasti syyttänyt Venäjää vaikutusyrityksistä Moldovan sisäpolitiikkaan, ja Venäjän lonkerot ulottuvat myös näihin vaaleihin. Moldovan viranomaiset epäilevät, että jopa neljäsosaan äänestäjistä on pyritty vaikuttamaan venäläisellä rahalla.

Moldovan poliisi paljasti Venäjän suuren mittaluokan vaalivaikuttamisoperaation lokakuun alussa. Poliisin johtajan Viorel Cernauteanun mukaan 150  000 ihmisen epäillään saaneen pankkisiirtoja Venäjältä. Äänioikeutettuja Moldovassa on Politicon mukaan reilu miljoona.

–  Jos näillä ihmisillä on perheenjäsen, se tekee 300  000. Puhutaan yli 25 prosentista äänestäjistä Moldovassa, Cernauteanu sanoi hiljattain lehdistötilaisuudessa.

Tutkinnassa on tehty noin 350 ratsiaa ja pidätetty satoja ihmisiä epäiltynä vaalivaikuttamisesta.

Poliisin mukaan vaikutusoperaation takana oli Venäjä-mieliseen suuryrittäjään ja entiseen poliitikkoon Ilan Shoriin linkitettyjä ihmisiä. Shor tuomittiin viime vuonna poissa olevana petoksesta. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ehätti aiemmin tällä viikolla "kategorisesti" kieltämään syytökset vaalivaikuttamisesta.

Vaaleihin on pyritty vaikuttamaan myös Venäjän narratiiveja ajavalla disinformaatiolla, jota Moldovan viranomaiset ovat yrittäneet torjua sulkemalla Venäjä-mielisiä media-alustoja.

Ajatuspaja WatchDogin mukaan disinformaatiossa toistuvat muun muassa kertomukset siitä, että EU sanelee yksipuolisesti ehdot Moldovalle ja että kansanäänestyksellä ei olisi vaikutusta EU-jäsenyysprosessiin.

Moldovan EU-jäsenyyden kannalta kysymysmerkkejä aiheuttaa myös Venäjä-mielinen Transnistrian alue, joka julistautui itsenäiseksi vuonna 1990. 

Mikään maa ei ole tunnustanut Transnistrian itsenäisyyttä, ja muodollisesti se kuuluu Moldovalle. Alueella on ollut venäläissotilaita 1990-luvun alusta asti.

Korruptiota vastustava naispresidentti

Moldovan ensimmäisestä naispresidentistä Sandusta on tullut Moldovassa monelle muutoksen symboli.

Sandu työskenteli muun muassa Maailmanpankin ekonomistina ennen kuin hänet vuonna 2012 valittiin Moldovan opetusministeriksi.

Vuonna 2016 Sandu perusti Toiminta- ja solidaarisuuspuolueen (ASP). Hän pyrki jo tuolloin presidentiksi, mutta hävisi Venäjän tukemalle Igor Dodonille. Vuonna 2019 Sandu nousi pääministeriksi ja seuraavana vuonna presidentiksi, kun hän otti voiton Dodonista yllättävän selvin numeroin.

Voittavan presidentinvaalikampanjansa Sandu perusti korruptionvastaisuuteen ja lupasi "siivota maan".

Sandun kauden aikana Moldova on muun muassa uudistanut oikeus- ja vaalijärjestelmiään sekä julkishallintoaan. Presidenttiä on kuitenkin myös kritisoitu lännen lobbaamisesta sen sijaan, että hän olisi keskittynyt esimerkiksi taloustilanteen kohentamiseen. 2,6 miljoonan asukkaan Moldova on yksi Euroopan köyhimpiä maita.

Uuden ehdokkuutensa julkistamisen yhteydessä Sandu sanoi, että hänen sukupolvensa tehtävä on "integroida Moldova demokraattisesti ja vapaasti suureen eurooppalaiseen perheeseen".