Moldovan länsisuuntainen kehitys huolestuttaa Kremliä. Lännen tuki saattaa asiantuntijan mukaan ratkaista, pystyykö Moldova vastustamaan Venäjän vaikutusvaltaa.
Moldovalle kuuluvien Transnistrian ja Gagauzian helmi-maaliskuun vaihteessa esittämät suojelupyynnöt Venäjän suuntaan kertovat Moldovan pitkäaikaisesta hyvästä kehityksestä, joka on nyt huolestuttanut Venäjän, sanoo ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith.
– Moldovan hallitus on tehnyt monta sellaista ratkaisua, jotka yhdentävät Moldovaa EU-yhteisöä ja Nato-yhteisöä päin, Smith sanoo. Venäjä-asiantuntijanakin tunnettu Smith on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.
Kesällä 2022 EU:n ehdokasmaan statuksen saanut Moldova on muun muassa uudistanut oikeus- ja vaalijärjestelmiään sekä julkishallintoaan. Hyvästä kehityksestä kertovat myös sijoitusten kohentuminen esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä sekä Transparency International -järjestön korruptiovertailussa.
Myös Venäjä-mielisen separatistialueen Transnistrian suuntaan vire on ollut Smithin mukaan positiivinen: Moldovan ja Transnistrian hallinnoilla on ollut neuvotteluyhteys auki, ja keskusteluja on käyty muun muassa energia- ja kauppa-asioista.
– Mutta sitten siinä rupesi tapahtumaan toiseen suuntaan menemistä, Smith sanoo.
– Nyt Moskovassa on huolestuttu siitä, että Venäjän vaikutusvalta Moldovassa rupeaisikin heikkenemään. Siitä on osoituksena se, että se vaikutusvalta on aktivoitu.
Lue myös: ISW: Venäjä painostaa Ukrainan naapurivaltiota – saattaa suunnitella häikäilemätöntä lavastusoperaatiota
Venäjällä on ollut Moldovassa vaikutusvaltaa muun muassa opposition kautta.
Marraskuussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Etyjin ministerineuvostossa, että Moldovasta on tulossa seuraava uhri "lännen Venäjää vastaan käynnistämässä hybridisodassa".
