Kommentti: Pääministeri pisti päänsä pantiksi 30 000 uudesta työllisestä – mutta mitä ihmettä ovat päätösperäiset työpaikat?

Hallitus ja oppositio iskivät yhteen eilen Ylen A-Talkissa budjettiehdotuksesta. Viime viikkoina sekä oppositiossa että täällä meediomaailmassa eli sopulipopulaatiossa näyttää olleen täysin väärä käsitys hallituksen työllisyystavoitteista ja niiden aikataulusta.

Tosin ei se hallituksenkaan viestintä ole ollut aivan kristallinkirkasta (toim. huom.).

– Pistän pääni pantiksi siitä, että ensi vuoden elokuussa on vähintään 30 000 uutta työllistä, jotka valtiovarainministeriö on arvellut toteutuneen, pääministeri Antti Rinne latasi A-Talkissa.

Jahas, kisakatsomossa huokaistiin. Tämän lauseen Antti Rinne löytää vielä lukuisia kertoja edestään. 

Mutta nyt tarkkana. Nyt puhutaankin päätösperäisistä 30 000 työpaikasta.

Että mitä! Mitä päätösperäisiä työpaikkoja?

Hetken päästä Antti Rinne tarkensi, että ensi elokuun budjettiriihessä hallituksella on käsissään päätökset uusista työllisyystoimista, ja valtiovarainministeriö arvioi, pitävätkö luvut 30 000 toteutumassa olevasta työpaikasta paikkaansa vai eivät.

Kuulostaako sekavalta ja hähmäiseltä? Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen avaa asian selkosuomella. Näin hän on tulkinnut hallitusohjelman kirjauksia:

– Elokuussa 2020 hallituksella pitää olla päätöksiä eli lainsäädäntömuutoksia, joilla arvioidaan saatavan noin 30 000 työpaikkaa eli se työllisyysvaikutus vuoteen 2023 mennessä. Arviot ovat valtiovarainministeriön tekemiä, Kärkkäinen sanoo.

Kysyin samaa asiaa hallituksen sisältä, ja näin työllisyystavoitteen välietappia avataan:

– Elokuussa 2020 luodaan sellainen työllisyyspaketti, jonka voidaan todeta tuottavan 30 000 työpaikkaa lisää asiantuntija-arvioiden mukaan, MTV Uutisille kerrotaan.

– Ei elokuussa 2020 tarvitse olla 30 000 työpaikkaa, vaan silloin tehdään päätökset, jotka johtavat 30 000 uuteen työpaikkaan, hallituslähde jatkaa.

Budjettiehdotuksen tiedotteessa asia on kirjattu seuraavasti:

Hallitus tavoittelee omilla toimillaan työllisten määrän lisäämistä vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Hallitus on sitoutunut siihen, että vähintään puolet vaadittavista työllisyystoimista on valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä.

Mistä saadaan puolueeton arvio?

Nyt siis tarkkana pojat – ja tytöt. Ensi elokuuhun mennessä meillä on siis vasta päätöksiä erilaisista työllisyyttä kohentavista toimista sekä valistunut ja toivon mukaan puolueeton arvio, että ne myös johtavat toivottuun määrään työllisiä.

Ei ole vielä töräytetty kansantalouteen 30 000 uutta työpaikkaa tai työllistä.

Tuliko tämä nyt selväksi?

Elokuun budjettiriihi on ollut paljon esillä julkisuudessa hallituksen tärkeänä välietappina. Silloin hallitus arvioi, miten työllisyyskehitys menee eli onko luvassa riittävästi verotuloja kattamaan omalta osaltaan hallitusohjelmaan kirjattuja reippaita menonlisäyksiä.

Muutoin loppukauden rahareikiä ja lupauksia joudutaan miettimään uudestaan. Ja sehän on kurjaa hommaa.

Ensimmäisen paketin vaikuttavuusarviota ei vielä ole

Tämän viikon budjettiriihessä hallitus esitteli 25 kohdan ohjelman työllisyyden edistämiseksi. Näistä keinoista ei ole vielä kuitenkaan vaikutusarvioita. Rinteen mukaan hallitus käy iltakoulussaan 9. lokakuuta tarkemmin läpi tätä kokonaisuutta,  ja jotain arviota toimien vaikutuksista voisi olla silloin jo tiedossa.

Koko budjettiesitys tulee julkiseksi lokakuun 7. päivänä.

Tätä ennen oppositiopuolue kokoomus ehtii nujakoida eduskunnassa työllisyyskeinoista välikysymyskeskustelussa hallituksen kanssa. 

Päätän raporttini päätösperäisistä työpaikoista tähän. Ja tämän tekstin digimaailmaan putkahtamisen aikana hallituksen työllisyystavoite oli edelleen 75%:a vuoden 2023 loppuun mennessä.