Rakenteilla olevan hallituksen ohjelmassa on tukku odotettuja menolisäyksiä. Menolisäysten rahoitus nojaa työllisyysasteen nostamiseen. Tekeillä olevan hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja vankistaa työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Urakasta tulee hallitukselle vaikea, ja julkisen talouden kannalta merkitystä on paljonkin sillä, millaisin toimin ja mihin tavoitellut uudet työpaikat syntyvät.
Jos suksi ei luista suunnitellusti työllisyydessä, voidaan jo linjatut menolisäykset nostaa uudestaan pöydälle. Hallitusneuvottelut vetänyt Antti Rinne (sd.) sanoi olevan mahdollista, että joissakin olosuhteissa jo päätettyjä menolisäyksiä perutaan.
– Lähtökohta on se, että tehdään päätöksiä siinä ajassa, Rinne sanoi.
Työllisyystoimiin haetaan tymäkkää nippua keinoja. Toimenpiteistä puolet pitäisi olla valmiita ensi vuoden elokuun budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä.
Rinne ei maanantaina lähtenyt arvioimaan, mistä menolisäyksistä voitaisiin luopua, jos työllisyys ei kehity suunnitellusti.
– Ei ole mietitty, koska meinaamme toteuttaa tämän työllisyysasteen nousun.
Työttömyysaste pyritään painamaan 4,8 prosenttiin
Talouskasvu ehtii heitellä vielä moneen kertaan lähivuosina, mutta laskelmissa on työttömyysasteen lasku peräti 4,8 prosenttiin vuonna 2023. Rinteen mukaan 4,8 prosenttia on valtiovarainministeriön laskelma ja hän uskoo sen toteutuvan heidän reunaehtojensa vallitessa.