Rakenteilla olevan hallituksen ohjelmassa on tukku odotettuja menolisäyksiä. Menolisäysten rahoitus nojaa työllisyysasteen nostamiseen. Tekeillä olevan hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja vankistaa työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.
Urakasta tulee hallitukselle vaikea, ja julkisen talouden kannalta merkitystä on paljonkin sillä, millaisin toimin ja mihin tavoitellut uudet työpaikat syntyvät.
Jos suksi ei luista suunnitellusti työllisyydessä, voidaan jo linjatut menolisäykset nostaa uudestaan pöydälle. Hallitusneuvottelut vetänyt Antti Rinne (sd.) sanoi olevan mahdollista, että joissakin olosuhteissa jo päätettyjä menolisäyksiä perutaan.
– Lähtökohta on se, että tehdään päätöksiä siinä ajassa, Rinne sanoi.
Työllisyystoimiin haetaan tymäkkää nippua keinoja. Toimenpiteistä puolet pitäisi olla valmiita ensi vuoden elokuun budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä.
Rinne ei maanantaina lähtenyt arvioimaan, mistä menolisäyksistä voitaisiin luopua, jos työllisyys ei kehity suunnitellusti.
– Ei ole mietitty, koska meinaamme toteuttaa tämän työllisyysasteen nousun.
Työttömyysaste pyritään painamaan 4,8 prosenttiin
Talouskasvu ehtii heitellä vielä moneen kertaan lähivuosina, mutta laskelmissa on työttömyysasteen lasku peräti 4,8 prosenttiin vuonna 2023. Rinteen mukaan 4,8 prosenttia on valtiovarainministeriön laskelma ja hän uskoo sen toteutuvan heidän reunaehtojensa vallitessa.
– Se tulee toteutumaan. Maailmahan voi muuttua välillä vaikka miksi, sen takia meillä on ensimmäisen kerran Suomen historiassa kehyssäännöissä tällainen vastasyklinen mahdollisuus talouspolitiikan tekemiseen, Rinne sanoi.
Hän viittasi linjaukseen mekanismista, joka voidaan ottaa käyttöön, jos Suomen taloudessa päädytään poikkeuksellisen vakavaan suhdannetaantumaan. Mekanismin puitteissa voidaan kohdentaa enintään miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin.
Mikään taikakeino tämäkään ei kuitenkaan ole.
Hallitusohjelma julki! Lue vaalikauden suunnitelmat kokonaisuudessaan täältä
"Putkesta täytyy tulla paljon tavaraa"
Jos jotakin voi veikata, niin kahvia kuluu tulevalla hallituskaudella kolmikantapöydissä. Kolmikannassa valmistellaan esitykset toimenpiteistä, jotka auttavat työllisyystavoitteen saavuttamista. Pöydällä ovat ainakin työttömyysturvan uudistaminen ja siihen liittyvät työvoimapoliittiset toimet, vaikeasti työllistettävien ryhmien työllisyyden parantaminen sekä paikallinen sopiminen.
Keskustan puheenjohtajuuden jättämässä olevan Juha Sipilän mukaan "putkesta täytyy tulla paljon tavaraa".
– Olemme kirjanneet sillä tavalla, että mitään keinoja ei suljeta pois, Sipilä sanoi.
Kun uusia työllisyystoimia mietitään, näyttävät vanhatkin vielä puhuttavan. Maanantaina julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Kiinnostavaa on, että Iltalehden viikonloppuna julkaisemassa hallitusohjelmaluonnoksessa todetaan vain, että puretaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet.