Viime päivinä on väitelty kovasti siitä, kuuluisiko syöttöporsaiksi haukuttujen opiskelijoiden saada rahallista tukea lomailuunsa. Moni on perustellusti eri mieltä, mutta onko sillä lopulta mitään väliä? Kaiken A ja O on ajoitus, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Alec Neihum.
Opiskelijoiden lomailua koskeva keskustelu sai kenties tältä erää jonkinlaisen päätöspisteen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi aamun Huomenta Suomessa pahoittelevalla mutta varmalla äänenpainolla, ettei erillistä järjestelmää lomailun tukemiseksi ole luvassa.
Suomen ylioppilaskuntien liitto keksi viime viikon maanantaina ihmetellä, miksei opiskelijoilla ole oikeutta ”lomailuun ja loma-ajan toimeentuloon”, käytännössä siis tuettuun lomailuun.
Eri välineissä on kohkattu, vatvottu, niiskuteltu, märisty ja käristy jo puolentoista viikon ajan.
Retoriikasta päällimmäisenä mieleen jäänee Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen tyly sutkautus ”laiskanpulskeista syöttöporsaista”, mutta taustalla on tapahtunut jotain kiinnostavampaa, joka monen kannattaa panna merkille.
Tiedote heinäkuisena maanantaina – yllättävän mainio veto!
Kuten mäkihypyssä ja teknomusiikissa, myös julkisessa keskustelussa kaiken A ja O on ajoitus.
Suomen ylioppilaskuntien liitto pisti tiedotteensa julki heinäkuisena maanantaina. Mitä sinä teit silloin?
Moni suomalainen joi mökillä kaljaa, luki laiturinnokassa Aku Ankkaa tai otti muuten vain rennosti. Riippumaton pohjalta on helpompi ymmärtää opiskelijapoloisten toiveet edes pikkuruisista loman ja riemun hetkistä.
Vielä paljon oleellisempaa on kuitenkin huomata median ja julkisen keskustelun toimintalogiikka.
