Päätoimittajan kommentti: Suomen koronakonsensus mureni – hallituksen rajoituspolitiikan uskottavuus on nyt koetuksella

2:06
Näin lasten ja nuorten harrastustoimintaa höllennetään pääkaupunkiseudulla.

Keskeisten päättäjien yhteisymmärrys järkevästä koronantorjuntapolitiikasta kesti Suomessa harvinaisen pitkään, melkein vuoden. Keskiviikkona konsensus mureni, vieläpä näyttävällä tavalla.

Näkemyserot maan hallituksen ja pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä lävähtivät koko kansan silmille, kun kaupungit Jan Vapaavuoren johdolla päättivät hieman höllentää lasten ja nuorten harrastussulkua. Riitely nakertaa hallituksen koronapolitiikan uskottavuutta, mutta tavallisten suomalaisten kannalta se ei ole välttämättä huono asia, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.

Melkein kokonaisen vuoden Suomessa on torjuttu pandemiaa suhteellisen yksituumaisesti. On hyväksytty, että rajoituksilla voidaan säästää ihmishenkiä ja taata tehohoitopaikkojen riittävyys. Konsensusta on edesauttanut, että verrattuna useimpiin muihin eurooppalaisiin maihin elämä Suomessa on voinut jatkua monin osin normaalina. Ihmisten liikkumista ei ole rajoitettu, lapset ovat voineet mennä kouluun ja jopa ravintoloita on pidetty avoinna.

Mutta nyt kun rajoitukset ovat jatkuneet kuukausitolkulla, niiden aiheuttamat vahingot alkavat pulpahdella pintaan. Nuoret kertovat yksinäisyydestä ja kadonneesta (etä)opiskelumotivaatiosta, urheiluseurat pudokkaista. Poliisi ja sosiaaliviranomaiset raportoivat perheväkivallasta, lääkärit lisääntyvistä ja yhä vakavammista mielenterveysongelmista.

Nämä ovat "oheisvahinkoja", joita rajoituspolitiikka aiheuttaa. Ne eivät päivity THL:n koronakarttoihin, niitä ei tilastoida kumulatiivisesti, eivätkä ne lukuina näy missään. Vielä.

Marinilta ukaasit, Saarikolta ymmärrystä

Helsingin, Espoon ja Vantaan johtajat päättivät keskiviikkona yksimielisesti avata harrastuspaikkojen ovia kaupunkien lapsille ja nuorille. Höllennys on lievä, mutta tuhansille perheille valtava helpotus. Samaan aikaan päätös kaikessa varovaisuudessaan oli avoin ja suora vastarinnan osoitus maan hallitukselle tai ainakin sen kovinta rajoituslinjaa ajaville ministereille. Hallitushan on suosittanut, ettei mitään rajoituksia pidä nyt purkaa.

Vastareaktio oli sen mukainen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) latelivat Säätytalon portailla ukaasit, jotka jyrkkyydessään hämmensivät mutta eivät jättäneet mitään epäselväksi: kovempia rajoituksia maan sisälle on odotettavissa aivan lähiviikkoina.

Samalla paljastui hallituksen rivien rakoilu. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) osoitti Vapaavuoren ja tämän kollegojen ratkaisulle huomattavaa ymmärrystä.

Vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi

Hallituksen koronantorjuntapolitiikan uskottavuutta nyt ilmi tulleet erimielisyydet eivät lisää. Mutta kansalaisten kannalta se ei ole välttämättä huono asia. Julkinen kiistely avaa aidon mahdollisuuden käydä keskustelua politiikan vaihtoehdoista.

Marinin ja Kiurun ei pitäisi yrittää uskotella kansalaisille, että vaihtoehtoja on vain yksi, ei vaikka kuinka olisi muuntoviruksen uhka kyseessä. Muuntovirus voi tarttua herkemmin, mutta tappavampi se ei ole. Suomen rajat on vastikään tukittu, ja sitä paitsi monessa Euroopan suuressa maassa tartuntalukemat putoavat nyt hyvää kyytiä.

Pohjimmiltaan hallitus noudattaa edelleen viime maaliskuussa omaksuttua linjaa, jonka mukaan iäkkäimpiä kansalaisia sekä muita riskiryhmiä suojellaan. Hallitus ei ole tinkinyt siitä, että tarvittaessa tähän päämäärään pyritään rajuin koko yhteiskuntaa koskevin sulkutoimin. "Oheisvahingot" tulkoon.

Kun Marin ja Kiuru sanovat, että uusilla rajoituksilla pyritään ennakoiden torjumaan virusmuunnoksen leviämistä, se on johdonmukaista ja toki humaania. Mutta yhtä lailla humaaneja ja ennakoivia ovat Vapaavuori, Espoon Jukka Mäkelä ja Vantaan Ritva Viljanen korostaessaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. He haluavat toimia ennen kuin "oheisvahingot" kasvavat suuremmiksi kuin ne vahingot, joita rajoituksilla torjutaan.

Mitä kauemmin koronapandemia rokotuksia odotellessa kestää, sitä todennäköisempää on, että valintoja on pakko tehdä. Sitä politiikka on.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja