Kommentti: Mistä Maustetytöt-kohussa oikein on kyse? Hehkutettu ja kriitikoiden ylistämä yhtye sivuutettiin Emma-ehdokkaiden joukosta lähes kokonaan

Maustetytöt on tulevan Emma-gaalan kohutuin nimi, vaikka yhtye on ehdolla vain Kriitikoiden valinta -kategoriassa. Mistä on kyse hittikappaleesta nousseessa rasismikohussa? Kysymystä pohtii MTV Uutisten toimittaja Visa Högmander kommentissaan.

Maustetytöt on suomalainen yhtye, jonka muodostavat siskokset Anna Karjalainen, 27, ja Kaisa Karjalainen, 25. Karjalaiset ovat kotoisin Oulun lähellä sijaitsevasta Vaalasta ja asuvat nykyään Helsingin Kalliossa.

Yhtyeen ympärillä on riittänyt pöhinää jo pitkään. Viime kesänä Maustetyöt esiintyi liki kaikissa isoimmissa kotimaisissa musiikkitapahtumissa Provinssi-, Flow-, Ruisrock- ja Ilosaarirock-festivaalit Ilosaarirock-festivaalit mukaan lukien.

Hypen nousuun vaikutti helmikuussa julkaistu debyyttisingle Tein kai lottorivini väärin, joka nousi hitiksi. Kappaleen julkaisun jälkeen sosiaalisessa mediassa nousi kohu.

Katso Maustetyttöjen Tein kai lottorivini väärin -musiikkivideo alla. Teksti jatkuu videon jälkeen.


Laulun demoversion sanoituksessa kerrottiin käytetyn neekeri-sanaa ja Youtubesta löytyi tuon sanan sisältävä, vuonna 2018 taltioitu liveversio.

Tuota versiota ei ole missään virallisesti julkaistu. Kyseinen kohta sanoituksesta oli muutettu jo ennen kappaleen virallista julkaisua.

Helmikuussa Maustetyttöjen levy-yhtiön Aki Roukala kommentoi kohua Rumballe kuvailemalla sanoituksessa käytettyä kyseenalaista sanaa "pienellä paikkakunnalla kasvaneiden nuorten ihmisten tietämättömyydeksi ja huolimattomuudeksi".

Vastustava puheenvuoro

Maustetyttöjen esikoislevy Kaikki tiet vievät Peltolaan julkaistiin lokakuussa.

Kiitteleviä, vähintäänkin kohtuullisia arvioita eri medioissa saanut albumi nousi julkaisuviikollaan Suomen albumilistan ykköseksi ja on pysynyt kärkikymmenikössä siitä lähtien.

Näyttöjä, joiden pohjalta vähintäänkin ehdokkuus musiikkialan menestyjiä vuosittain huomioivan Emma-gaalan Vuoden tulokas -kategoriassa olisi perusteltua.

Maustetytöt-nimi löytyy kuitenkin palkintoehdokkaiden joukosta vain Kriitikoiden valinta -kategoriassa. Ei yhdessäkään muussa.

Miksi?

Palataan pari viikkoa ajassa taaksepäin, marraskuun viimeisiin päiviin. Rumba uutisoi, että Maustetytöt on jäämässä kokonaan ilman Emma-ehdokkuuksia.

Emma-palkintoehdokaslistat rakentuvat seuraavasti. Gaalaa järjestävän Musiikkituottajat ry:n työryhmä valitsee ensin yhtä palkintokategoriaa kohti 6–12 nimestä koostuvan niin sanotun shortlistin.

Marraskuun 25. päivänä kotimaisista musiikkitoimittajista, -kauppiaista, -kriitikoista ja muista alan ammattilaisista koostuva 24-henkinen päätuomaristo eli raati kokoontui yhteen keskustelemaan ja päättämään ehdokkaista.

Emmat jaetaan musiikillisin ja kaupallisin perustein. Levy-yhtiöt hakevat ehdokkuuksia ja päätuomaristo tekee lopulliset valinnat ehdokaskategorioihin.

Rumban mukaan Maustetytöt oli mukana asiantuntijaraadin keskustelussa shortlistalla neljässä eri kategoriassa.

Raadin kokouksessa käytiin läpi eri palkintoluokkia yksitellen. Kun oli Vuoden tulokas -kategorian aika, yksi päätuomariston jäsen piti Rumban mukaan Maustetytöt-yhtyeen ehdokkuutta vastustavan puheenvuoron.

– Hänen mukaansa se olisi rasismin normalisointia, mikäli Maustetytöt on ehdolla yhdessäkään kategoriassa, nimettömänä pysytellyt raadin jäsen kertoi Rumballe.

Lopulta kävi niin, että Maustetyttöjen debyyttilevy on ehdolla vain Kriitikoiden valinta -kategoriassa.

Kyseisessä kategoriassa ovat ehdokkaina myös Chisun Momentum 123, M:n Näytän missä asun, Jesse Markinin Folk ja Samuli Putron Pienet rukoukset.

Pelkoa poliittisista äänistä

Emma-raadissa Maustetyttöjen ehdolle pääsemistä vastustaneen puheenvuoron piti vapaa toimittaja Renaz Ebrahimi, joka on tehnyt musiikkiohjelmia radiossa muun muassa YleX-, Bassoradio- ja Radio Helsinki -kanaville.

Ebrahimi nosti raadin kokouksessa esille yhtyeen Tein kai lottorivini väärin -singlen ylempänä mainitun varhaisen, livenä esitetyn ja julkaisemattoman version.

Sen, missä fiktiivinen kertoja, jolla menee huonosti, lauloi "Sudanin neekeripojista", joilla menee vielä huonommin.

Julkaistuun versioon muoto on vaihdettu "pieniksi pojiksi". Kohua herättäneessä kohdassa kappaleen fiktiivinen kertoja laulaa seuraavasti:

"Kun pallot pyörivät ränniin
Mietin Sudanin pieniä poikia
Jotka haluaisivat känniin
Niillä on ongelma sentään oikea
Kun niiden banaanipuista on
Hedelmät tuotu alakertani Alepan hyllyille
Niiden pensaista kahvit juotu
Pantu piiskaa paljaille pyllyille"

Kirjoituksessaan Ebrahimi toteaa, että hänen mielestään Maustetytöt ei pyytänyt n-sanan käyttämistä varsinaisesti anteeksi eikä täten kantanut asiassa lopullista vastuuta.

Ebrahimin mielestä Maustetyttöjen piiloutuminen "junttiuden" taakse ja anteeksipyynnön puuttuminen normalisoi rasismia ja tekee siitä arkipäiväistä.

Hän arvelee tekstissään, että rasismiin liittyvät asiat eivät ole aiemmin nousseet esiin Emma-tuomaroinnissa, koska raadin historiassa ei ole tiettävästi ollut aiemmin mukana ruskeaihoista ihmistä.

Maustetytöt oli alun perin mukana 25 artistin yleisöäänestyslistalla, mutta asiantuntijaraadin kokouksen jälkeen yhtye tiputettiin listalta pois.

Syynä oli pelko äänestyksen muuttumisesta "poliittisten protestiäänien myötä luonteeltaan ei-musiikkiperusteiseksi".

Muutoksia raadin työskentelyyn

Kriitikoiden valinta -kategoriassa kriitikkoraati nosti Maustetyttöjen esikoisalbumin ehdolle palkinnon saajaksi.

Kyseisen raadin puheenjohtajana toiminut pitkän linjan musiikkitoimittaja Jukka Haarma vahvistaa MTV:lle, että kriitikkoraadille ei annettu minkäänlaisia toimintaohjeita Maustetyttöjen suhteen.

Haarma kertoo kuulleensa kohuttuun linjaukseen päättyneen asiantuntijaraadin keskustelusta ollessaan itse Espanjassa.

Yli kymmenen vuotta Emma-asiantuntijaraadin puheenjohtajana toiminut Musiikkituottajien apulaisjohtaja Tommi Kyyrä kommentoi tapausta ehdokkaiden julkistuksen jälkeen Helsingin Sanomille.

Kyyrän mukaan yhdistyksessä pohditaan raadista julkisuuteen vuodettujen tietojen ja niistä nousseen kohun myötä muutoksia tuomariston työskentelyyn.

Suurin ongelma oli siis se, että Maustetytöt eivät olleet pyytäneet anteeksi helmikuussa ensimmäisen kohun myötä ja olivat vain kuitanneet asian kiistäen olevansa rasisteja, junttiuteen vedoten.

Yhtye pyysi lopulta anteeksi syksyn kohun jälkeen Rumban haastattelussa.

– Anteeksi, että käytimme sanaa, jota ei saa käyttää, Anna Karjalainen sanoi.

N-sanan käyttö Ees jotain posiitivist -kappaleessa ei estänyt Pää Kii -punkrock-yhtyettä voittamasta Kriitikoiden valinta -Emmaa vuonna 2013.

Takavuosina myös asiantuntijaraati on hyväksynyt myös esimerkiksi Cheekin sanoitusten misogynian hutsuineen ja ämmineen.

Tänä vuonna räppäri Gettomasa saavutti viisi Emma-ehdokkuutta huolimatta naisvihamieliseksi tulkitusta vagina-sanan käytöstä Lössi-kappaleessa.

Ei okei

Tein kai lottorivini väärin -kappaleen sanoituksen kohta, jossa mainitaan "Sudanin pienet pojat", heitti aikamatkalle 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkuun.

Omiin lapsuus- ja kouluvuosiini, jolloin Afrikan nälänhätä, köyhyys, yhteisvastuukeräykset ja esimerkiksi Live Aid -konsertti olivat osa yhteiskunnallista kuvastoa.

Noiden kuvien vastapainoksi n-sanaa viljeli huumorimielessä esimerkiksi dancepop-yhtye Hausmylly, jonka Se mustamies oli yksi vuoden 1991 suurimpia hittejä Suomessa. Kappale sai lähinnä irvistämään.

Ajat ja tavat onneksi muuttuvat ja ovat jo muuttuneet. Rasistiseen kuvastoon kuuluvien sanojen käyttö ei ole ollut enää pitkiin aikoihin ookoo.

Maustetytöt-yhtyeen muodostavat Karjalaisen siskokset ovat 25- ja 27-vuotiaita. Heillä ei ole kouluajan muistoja samalta ajalta.

Kun yhtye esitti Tein kai lottorivini väärin -laulun varhaista, n-sanan sisältänyttä versiota Helsingin Gloriassa vuonna 2018, jolloin YouTubesta löytynyt video kuvattiin, siskokset olivat asuneet Helsingin Kalliossa jo useamman vuoden.

On vaikea kuvitella, etteivät Kalliossa asuvat taiteilijat olisi tietoisia n-sanan käytön ongelmallisuudesta.

On myös hankala sanoa, mikä Maustetytöissä on tarkkaan harkittua junttimaisen viileää imagoa, markkinointitaktiikkaa ja mikä ei. Onko n-sanan käyttö ollut puhdasta ajattelemattomuutta vai onko sillä haluttu rikkoa rajoja?

Katso alla Maustetyttöjen Viidestoista päivä -musiikkivideo. Teksti jatkuu videon jälkeen.


Haastattelujen, julkisuuskuvansa ja musiikkinsa perusteella Maustetytöt ei ole rasistinen yhtye. Oululaisesta mielisairaalasta nimensä saanut Kaikki tiet vievät Peltolaan -levy on kelpo debyyttialbumi.

Yhtyeen sanoituksessa yhdistellään huvittaviltakin tuntuvia sanavalintoja vakavaan aiheeseen.

Pääosassa ovat niin sanotut ensimmäisen maailman ongelmat ja niiden suhteuttaminen mustan huumorin ja sarkasmin kautta.

Keskustelua tarvitaan

Tein kai lottorivini väärin -hitin tekstissä fiktiivinen kertojahahmo katsoo lottoarvontaa, rännittää samalla mummon yskänlääkettä ja juo Pirkka-olutta.

Samaan tapaan mustaa huumoria ja vakavia, kipeitäkin asioita on paikoin nerokkaastikin yhdistellyt takavuosina esimerkiksi edesmennyt Gösta Sundqvist Leevi And The Leavings -yhtyeen tuotannossa.

Kun n-sanaa on musiikissa huomiota herättämiseksi käytetty jo vuosikymmeniä sitten, ehkä ympyrä on tietyllä tapaa sulkeutumassa.

Kaikki rajat on jo ylitetty ja nyt on ehkä alkamassa uusi kierros, jossa kokeillaan, mikä menee läpi ja mikä ei.

Maustetytöt-kohun taustalla on kuitenkin Renaz Ebrahimin ansiokkaasti esiin nostama tärkeä pointti rasismin normalisoinnista ja arkipäiväistymisestä. Näin tärkeästä asiasta pitää keskustella.

Rasismia ei pidä sallia missään tilanteessa. Ei edes junttiuteen vedoten.

Emma-gaala järjestetään Hartwall-areenalla lauantaina 8. helmikuuta 2020.

Lue myös:

    Uusimmat