Kommentti: Löysillä heitoilla polttomoottoriautojen arvon romahtamisesta saa nimen lehteen, mutta kuluttajan selkäydinreaktio ei palvele ketään

1:49
Suomessa autojen päästöt ovat jo nyt pienemmät kuin EU:ssa keskimäärin. Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio vieraili Viiden jälkeen -ohjelmassa syksyllä 2020.

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio toivoo faktaa ja malttia autojen käyttövoimakeskusteluun.

Autoala julkaisi hiljattain päivitetyt käyttövoimatiekarttansa. Ennustamme, että vuonna 2030 autokannassamme voisi olla 600 000 ladattavaa autoa, joista noin 350 000 olisi pistokehybridejä ja noin 250 000 täyssähköautoa. Kuten ennustamisessa aina, olemme käyttäneet lukujen laskennassa tiettyjä oletuksia.

Ennusteen toteutumisen kannalta avainasemassa ovat hallituksen Fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksessa linjattujen lukuisten kannuste- ja tukitoimien toteutuminen ja vieläpä sellaisilla summilla, joita hallituksen tiekarttaluonnoksessa on hahmoteltu. 

Aiempi, noin kahden vuoden takainen perusennusteemme oli 360 000 ladattavaa autoa autokannassa vuonna 2030. Ero uuden ennusteen ja vanhan alemman ennusteen välillä ei selity kuitenkaan vain merkittävillä panostuksilla latausinfraan, hankintakannusteisiin ja esimerkiksi toistuviin romutuspalkkiokampanjoihin.

Uudessa 600 000 ladattavan henkilöauton ennusteessa on nyt myös huomioitu EU-komission autovalmistajille tällä välin asettamat kunnianhimoiset päästötavoitteet sekä käytettyjen autojen maahantuonti.

Viime mainittu toki hidastaa autokantamme päästöjen alenemistahtia, vaikka ladattavien autojen osuus kasvaakin.  

Ennusteessamme on siis huomioitu paitsi jo toteutettuja toimenpiteitä sähköistymisen nopeuttamiseksi, myös vielä lopullista siunausta vailla olevia linjauksia tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavista merkittävistä kannusteista.

Mikäli hallitus kehysriihessään päättää viedä toteutukseen Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä vain osan, ja kannusteet vaikkapa taloyhtiöiden latausvalmiuden rakentamiseen eivät toteudu kaavailluilla panostuksilla, joudumme tarkistamaan käyttövoimaennusteemme lukuja alemmas.

Autovero tulisi poistaa hallitusti

Kuten vuonna 2019, edellisen käyttövoimatiekartan julkaisun yhteydessä, niin myös tällä kertaa autoala ennusti käyttövoimien määrää tilanteessa, jossa hallitus laatisi sähköautoille suunnattujen kannustimien lisäksi myös autokannan kierron nopeuttamiseen tähtäävän autoverouudistuksen.

Ongelmana nimittäin on, että hankintakannustimilla ja latausverkoston rakentamiseen suunnatuilla tuilla lisätään vain sähköautojen osuutta uusien autojen markkinaosuudesta. Niillä ei lisätä autokannan kiertonopeutta.

Autoala ennustaakin, että tukien ja hankintakannustimien täysimääräisen toteuttamisen rinnalla toteutettu hallittu autoveron poisto lisäisi uusien autojen menekkiä noin 30 000 autolla vuodessa ja tämä puolestaan nostaisi ladattavien henkilöautojen määrän autokannassa parhaassa tapauksessa jopa 750 000 vuonna 2030.

"Haettu julkisuutta"

Viime aikoina on kuultu myös joitain löysältä maistuvia heittoja polttomoottoriautojen arvon romahduksista. Arvioiden esittäjillä on epäilemättä ollut kaunis ajatus taustalla. Heitoilla on haettu paitsi julkisuutta, myös pyritty jouduttamaan teknologiamurrosta. Vaikutus tällaisilla pintapuolisilla arvioilla on kuitenkin päinvastainen.

Jo nyt autonvaihtoa pohtiva kuluttaja on hämmennyksissä käyttövoimakeskustelun pyörteissä. Kun epävarmuutta lisätään, on luontainen selkäydinreaktio kuluttajalla lykätä autonvaihtoa ja jäädä seuraamaan tilanteen kehittymistä. 

Vaikka tulevaisuus on sähkön, perusteltu ennuste on, että vuonna 2030 kolmen miljoonan auton kannastamme noin 80 prosenttia on vielä polttomoottoriautoja.

Tänään ostettu uusi auto päätyy kierrätykseen keskimäärin toukokuussa 2042. Ja koska 10 vuoden päästä ja siitä eteenpäin uusista myytävistä autoista yhä suurempi osa on ladattavia autoja, voidaan yhtä hyvin ennustaa, että edullisiin käytettyihin polttomoottoriautoihin kohdistuu kasvava kysyntä. Se voi jopa nostaa niiden hintoja.

Tällä hetkellä huolena ovat pikemminkin täyssähköautojen jäännösarvot, ei niinkään polttomoottoriautojen.

Kellään ei ole kristallipalloa, josta tulevaisuuden voisi aukottomasti nähdä. Toivottavaa kuitenkin on, että jatkossa keskustelussa korostuisivat metaanipäästöjen sijaan faktat ja maltti.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja