20.5.2022. Päivä, jolloin Leijonien MM-kisaprojekti lähti täysvoimaisesti liikkeelle. Suomella on kolme peliä aikaa laittaa kaikki valmiiksi kohtalonpaikkaa varten. Tilanne ei ole varmasti täysin sellainen, mitä Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen olisi toivonut. Iso-Britannia-peli, uusien NHL-vahvistusten kera, antoi vihiä siitä, kuinka vaarallinen Suomen nippu osaa olla. Ennen kaikkea se oli hyvä muistutus siitä, kuinka hyvä jääkiekkoilija Miro Heiskanen on, kirjoittaa kisoja paikan päältä seuraava MTV Urheilun toimittaja Ilari Savonen.
Leijonien viime vuosien MM-joukkueet on lyöty aikaisessa vaiheessa lukkoon. Miksi? Ison kuvan takia.
Suomen MM-menestys on aina nojannut vahvaan yhteispeliin. Tarvittava ero on tullut pienistä yksityiskohdista. Pienestä pelitapaedusta tai tulikuumien yksilöiden tuomasta voimasta. On sitten kyse ollut Sakari Mannisesta (2019), Marko Anttilasta (-19), Jere Innalasta (-21) tai Hannes Björnisestä (-21). Kuka nyt aina onkaan ollut liekeissä.
Kaiken pohjalla on ollut peli, mitä on hiottu viikkojen ajan.
Jalonen on luottanut siihen, että riittävien yhteiskokemusten ja oikealaisen hetkessä elämisen kautta tulos on positiivinen silloin, kun sitä äärimmillään mitataan. Eli ratkaisupeleissä.
Tämä kevät on erilainen. Leijonien lopullinen MM-joukkue lyötiin lukkoon vasta kisojen toisella viikolla.
Sen jälkeen jäljellä oli enää vain kolme valmistavaa koitosta.
***
Leijonat on ikään kuin turboahdetussa poikkeustilanteessa. Kaikki pitää saada prikulleen kuntoon kahdessa aavistuksen verran helpommassa ja yhdessä huippuluokan mittelössä.
Iso-Britannia, Itävalta ja Kari Jalosen Tshekki.
Perjantain Iso-Britannia-ottelussa katseet kohdistuivat Leijonien uusiin kasvoihin Miro Heiskaseen ja Esa Lindelliin. Heiskanen hyppäsi Mikael Seppälän rinnalle ja kakkosylivoiman viivamieheksi. Esa Lindell otti paikkansa Atte Ohtamaan viereltä.
Mutta miksi vasta heidän tulonsa käynnisti lopullisen vaiheen MM-projektissa?
Syy on hyvin yksinkertainen. Heiskasen ja Lindellin vaikutus kokonaispanokseen on niin valtava.
Ensimmäinen ote tuli heti perjantain Iso-Britannia-pelin alkuvaiheilla, kun Heiskanen laitto klinikan pystyyn. Nopeatempoista rytmittämistä ja jatkuvasti pieniä, peliä edistäviä syöttöjä.
Tai nopeaa käyttöpeliä, hyökkäysten vahvaa tukemista ja A-luokan maalipaikkojen rakentelua.
Aivan ylikylän touhua heti kättelyssä.
Heiskanen tuo valtavan panoksen Leijonien kiekolliseen peliin. Lindell puolestaan astelee Ohtamaan rinnalle alivoiman luottolenkiksi. Puhumattakaan hänen muusta osaamisestaan.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Lehtikuva
Lindell ei ole yhtä näyttävä pelaaja kuin Heiskanen. Hän on äärimmäisen perusluotettava osaaja.
Hän on erittäin hyvä… kaikessa.
***
Leijonien menestysreseptiä rakennetaan tutuilla lääkkeillä. Tiivis viisikkopeli, selkeät rytmit ja reagointia siihen, mitä peli vaatii. Isossa keskiössä ovat erikoistilanteet, joiden merkitys nousee nykypäivän huipputasaisissa turnauksissa arvoon arvaamattomaan.
Sen suhteen kaikki näyttää lupaavalta. Sakari Mannisen ja Mikael Granlundin johtama ykkösylivoima löysi nopeasti yhteisen sävelensä. Se luo uhkaa ja vaaraa monin eri keinoin.
Heiskasen tulo auttaa puolestaan Valtteri Filppulan johtamaa ylivoimavitjaa.
Heiskanen on ylipäätänsä kuin yksi hyvin liikkuva erikoistilannepeli. Hän tuo Leijonille jatkuvasti pientä, mutta ratkaisevaa etua.
Leijonien GM Jere Lehtinen puhui Heiskasen tulon yhteydessä siitä, miten Suomen joukkue sai nyt yhden NHL:n parhaimman puolustajan riveihinsä.
Makukysymyksiä, mutta ei arvio välttämättä kauaksi osu.
Heiskanen on yksi parhaista pelaajista, mitä on pitkään aikaan Tampereella nähty. Tai Suomessa.
Aivan poikkeustason loistaja.
Heiskasen peli on niin vaivattoman näköistä. Ikään kuin hän leikittelisi koko ajan jäällä.
Iso-Britannia-peli oli kuin alkulämmittely hänelle. Heiskanen olisi voinut hyvinkin vetää vielä yhden puolituntisen näytöksen perään.
Ehkä hänen pitäisi kysyä iltapelin osapuolilta, Latvialta tai Itävallalta, että ”saiskos vielä vähän tulla ottamaan tuntumaa?” Tai Tampereella kun ollaan, kummelimaisesti: ”Opettaja, opettaja, Jukka, Jukka, onko pakko käydä suihkussa, jos ei tullut hiki?”
