Dieselmoottoreiden piti olla eurooppalaisen autoteollisuuden pelastus, kun hiilidioksidipäästöjä yritetään painaa alas. Nyt ne ovat muuttuneet kalliiksi ongelmaksi, jota on vaikea ratkaista kestävästi.
Ajan itse Saksassa pari vuotta vanhalla dieselillä. Sen typpioksidipäästöt vastaavat Euro 5 –luokitusta. Jos kaikki menee päin mäntyä, en ensi vuonna enää pääse autollani kotiini Münchenin ydinkeskustaan. Juuri tuo osoite voi olla väliaikainen pelastukseni, jos Saksan suurkaupungeissa turvaudutaan dieselautojen ajokieltoihin.
Kaltaisiani pari vuotta sitten dieselkärryn ostaneita on miljoonia eri puolilla Saksaa. Miksi? Siksi, että maan autoteollisuus on kaupannut dieseleitä sekä edullisena että puhtaana vaihtoehtona erityisesti niille, jotka ajavat paljon.
Puhtaudella on viitattu ennen muuta kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin, joissa dieselit ovat selvästi bensiinimyllyjä ympäristöystävällisempiä. Typpioksidipäästöistä on puhuttu vähän, jos ollenkaan.
Syksyllä 2015 me dieselkuskit heräsimme ruususen unesta, kun kävi ilmi, että Volkswagen on Yhdysvalloissa manipuloinut dieselautojensa typpioksidipäästöjä laittomasti. Nyt tiedämme, että vastaavaa peukalointia on tapahtunut myös Euroopassa.
Meitä petettiin. Jos dieselteknologia olisi kestävällä tavalla ympäristöystävällinen vaihtoehto, Euroopan suurin autonvalmistaja ei olisi näprännyt päästöarvoja kaunistelevien ohjelmistojensa kanssa. Eivätkä muut olisi seuranneet perässä. Sekin on nyt nimittäin todistettu, että VW ei ollut ainoa suhmuroija.
Vähintäänkin kyseenalaisiin tai suorastaan rikollisiin keinoihin turvauduttiin, koska saastuttavia, mutta hyvin tuottavia dieselautoja haluttiin työntää markkinoille niin pitkään kuin mahdollista. Sähköautojen kanssa ei kiirehditty, koska niistä ei vielä pitkään aikaan ole massojen ajoneuvoiksi. Dieselautojen typpioksidipäästöihin liittyvät ongelmat lakaistiin maton alle, koska dieselmallien avulla valmistajille asetetut hiilidioksidipäästövaatimukset on helpompi saavuttaa.
