Kommentti: Kolmen päivän umpikuja

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää käytti tänään asiasta nimitystä pattitilanne.

Koulutuspäivistä pitäisi sopia ensin, ja sen jälkeen keskusjärjestöt esittelevät 13. helmikuuta hallituksen tilaamat yhteiset ehdotukset työurien pidentämiseksi Suomessa.

Työuraesityksiä tullee näillä näkymin yhtä pitkä lista kuin Mussolinilla oli aikanaan esiteltävänä voittoja toisesta maailmansodasta.

Elinkeinoelämän Keskusliiton hallitus hylkäsi syksyllä valmiiksi neuvotellun ja raamisopimuksessa kertaalleen hyväksytyn sopimuksen kolmesta koulutuspäivästä, minkä jälkeen asiasta on tullut erittäin vahva arvovaltakysymys. Palkansaajapuolelle (erityisesti SAK ja STTK) kelpaa ainoastaan käytännössä samansisältöinen sopimus kuin minkä työnantajat syksyllä hylkäsivät.

SAK esitti kynnyskysymyksinään, että uudenkin sopimuksen tulee sisältää virkistysmuotoiset koulutuspäivät yli 55-vuotiaille, työnantajan velvollisuuden tarjota jokaiselle työntekijälleen kolme koulutuspäivää joka vuosi, ja että koulutusvapaa-järjestelmän tulee koskea myös pienyrityksiä. Olivat muuten täsmälleen samat kohdat, joiden vuoksi EK:n hallitus syksyllä sopimuksen hylkäsi. Siitä on hyvä jatkaa kohti yhteisymmärrystä.

Työuraneuvotteluista on jo käytännössä rajattu eläkeikäratkaisut ulkopuolelle. Nykyinen hallitus ei ohjelmansa mukaisesti korota eläkeikää. Asiasta neuvotellaan ehkä ensi syksynä sen jälkeen, kun Jukka Pekkarisen johtama selvitys nykyisen eläkejärjestelmän toimivuudesta valmistuu. Edessä lienee eläkejärjestelmän iso remontti – ei pelkkä eläköitymisen alarajan nosto – ja se vienee taas vuosia.

STX-päätös laimensi palkansaajien uraintoa

Nyt siis puuttuu tahtoa sopia ja neuvotella. Palkansaajapuolelle ei ole oikein auennut, että miten vuosien kuluttua voimaan tulevat rakenneratkaisut helpottaisivat nyt ajankohtaista valtiontalouden tasapainottamista. Työnantajapuolelle neuvottelut kelpaisivat, jos niillä saataisiin aikaan rakenneratkaisuja, mutta niitähän ei nyt siis ole tulossa.

Keskusjärjestöillä ei myöskään ole oikein jäsenjärjestöjensä mandaattia neuvotella. EK:n pitäisi niellä viime syksynä ulos sylkemänsä drinkki uudelleen. Syksyn yt-neuvottelut ja ison STX -tilauksen lipuminen Ranskaan heikensivät oleellisesti myös palkansaajapuolen halua löytää työuraratkaisuja.

Työmarkkinajärjestöistä elää vanha sanonta, että "lopulta aina asioista on kyetty sopimaan." Voi olla, että tämä "lopulta" ei ole vielä 13. helmikuuta.

Jos työuraesitykset jäisivätkin näillä lumilla laihoiksi, niin koulutuspäivistä järjestöt joutuvat ennen syksyn palkkaneuvotteluita sopimaan. Muutoin Teknologiateollisuuden ja palkansaajaliittojen neuvottelut aloitetaan palkattomilla koulutuspäivillä – kolmella tai useammalla.

Onneksi vuodessa on kolmen sijasta 365 neuvottelupäivää.