Kommentti: Kaivakaa kuvetta suomalaiset, demari nousee Saksassa rahakirstun vartijaksi

Saksan hallitusneuvottelijoilla oli valittavana vain huonoja vaihtoehtoja.

Jos paatti olisi karahtanut kiville, maassa olisi järjestetty uudet vaalit, joissa suuri koalitio olisi hävinnyt. Taas.

Vähemmistöhallitusta Saksassa ei käytännössä tunneta. Siksi kolmas Merkelin johtama oikeiston ja vasemmiston epäpyhä liitto piti synnyttää väkisin.

Synnyttämiseen tarvittiin monenlaisia pihtejä, koska pääpukarit, liittokansleri Merkel, Baijerin kristillissosiaalisen unionin (CSU) Horst Seehofer ja sosiaalidemokraattien (SPD) Martin Schulz olivat kaikki syksyn vaalien häviäjiä. Hallitusneuvotteluissa kaikkien piti näyttää omien silmissä voittajilta ja samaan aikaan tulevien hallituskumppanien piti kärsiä tappioita. Edes kosmeettisia.

Yhtälö oli lähes mahdoton, mutta siitä tehtiin nyt kuitenkin, yli neljä kuukautta vaalien jälkeen, mahdollinen.

Nöyryyttävä tappio Merkelille

Suurin häviäjä on Merkel. Vaikka hän asiakysymyksissä pystyi pitämään kristillisdemokraattiensa (CDU) puolia, hallituksen salkkujaossa rautarouva vedettiin kölin alta niin, että rytisi.

Demarit kaappasivat itselleen ulkoministerin ja valtiovarainministerin salkut. Ulkomaalaispolitiikan kannalta tärkeä sisäministeriö meni Baijerin sisarpuolueelle CSU:lle. Kansleri on tietysti aina kansleri, mutta tässä suuressa koalitiossa Merkel taistelee yksin kumppaneiden mahtiministereitä vastaan.

Eniten Merkelin asemaa sekä Saksassa että Euroopassa heikentää se, että rahankirstun vartija on jatkossa demari.

Asetelma ei tosin ole uusi. Vuosina 2005-2009 valtiovarainministeri oli myös SPD:n mies, Peer Steinbrück. Tuolloin Steinbrück ja demarit pelasivat kuitenkin yhteen Merkelin kanssa. Saksa selvisi finanssikriisistä hyvin ja pysyi lujana, kun euroalueen kriisimaat ylivelkaantuivat ja yrittivät saada Berliinistä rahaa ongelmiensa ratkaisemiseen.

Nyt tilanne on toinen. EU-parlamentin entinen puhemies ja tuleva ulkoministeri Martin Schulz on liputtanut kovaan ääneen sen puolesta, että euroalueella lisätään yhteisvastuuta ja investointeja. Käytännössä Schulz tarkoittaa, että Saksan pitää avata kukkaron nyörejä.

Rahamassia kannattaa raottaa

Se on katkeraa kalkkia koko oikeistounionille (CDU + CSU), joka on aina pyrkinyt siihen, ettei veloista tehdä Euroopassa yhteisiä. Nyt tuo vaara on olemassa.

Siksi myös meidän suomalaisten pitää varautua yhteisvastuun lisäämiseen eli rahamassin raottamiseen Saksan vanavedessä. Meidän ei kannata jäädä yhdessä hollantilaisten kanssa eikä varsinkaan yksin jurnuttamaan yhteistä talletussuojaa ja muita uudistuksia vastaan. Niillä kaikilla parannetaan euroalueen kriisikestävyyttä ja toimintakykyä. Myös meidän eduksemme.

Yhteisvastuun lisääminen saattaa kuitenkin myös näivettyä heti alkumetreillä, koska sillä on Saksassa lopulta hyvin vähän todella vakaumuksellisia kannattajia.

Demarit yrittävät hampaat irvessä kääntää kannatuskäyriä nousuun. Italian mahojen pankkien pelastaminen saksalaisilla veroeuroilla ei taatusti helpota tämän tavoitteen saavuttamista.

Myös Merkel panee koko kanslerin arvovallalla taatusti kampoihin, koska rahan syytäminen Etelä-Eurooppaan on punainen vaate oikeistounionin äänestäjille. On ollut aina ja on myös jatkossa.

Kovaa peliä kilpailijan kampittamiseksi

Koko kuvio saattaa myös kääntyä päälaelleen hyvin yllättävällä tavalla, varoittaa CDU:n päämajassa pitkään sukkuloinut kristillisdemokraattien taustavaikuttaja pieni pilke silmäkulmassa. Hänen mukaansa on jopa todennäköistä, että Merkel pelaa kovaa peliä, jossa hallitusneuvottelujen karvaasta tappiosta kuoriutuu hämmentävä voitto.

Se menee jotakuinkin näin. Joko käsikirjoitettuna tai ei.

Liittokansleri antaa demareiden huseerata ”sopivan” vapaasti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Hän siunaa uudet kriisirahastot ja yhteisvastuun lisäämisen pitkin hampain, mutta siunaa. Kaikissa mahdollisissa käänteissä Merkel muistaa muistuttaa saksalaisille, että nimenomaan demarit syytävät rahaa leväperäisille eteläeurooppalaisille.

Seuraavissa vaaleissa CDU ja CSU saavat yhteisestä talletussuojasta ja yhteisvastuun lisäämisestä tehokkaan aseen demareita vastaan. Sen avulla SPD:n syöksykierre voi muuttua lopulliseksi ja oikeistounioni voi palata entiseen loistoonsa. Merkelin ansiosta, mutta ei ehkä enää hänen johdollaan.