Se meni. Se EU:n tuhannen taalan paikka, josta niin paljon puhuttiin. Merkelin johtama Saksa keskittyy jatkossa kiristämään pakolaispolitiikkaa eikä taatusti taivu EU:n vahvistamiseen eikä minkäänlaiseen yhteisvastuun lisäämiseen euroalueella.
Kyllä. Saksan sosiaalidemokraattien alle 21 prosentin ääniosuus on historiallisen huono. Silti vaalien suurin häviäjä on liittokansleri Angela Merkel.
Kolme kautta Saksaa johtaneen rautarouvan oikeistounioni (CDU + Baijerin CSU) menetti sunnuntain liittopäivävaaleissa yhteensä lähes yhdeksän prosenttiyksikköä. Säilyminen parlamentin selvästi suurimpana ryhmänä on laiha lohtu. Jos on lohtu lainkaan.
Merkelin, Saksan ja koko Euroopan suurin uhka tulee nyt äärioikealta. Saksan johtajan on pakko keskittyä sen torjumiseen. Se näkyy, kuuluu ja tuntuu.
Baijerin edesmennyt pääministeri Franz-Josef Strauss varoitti yli 30 vuotta sitten oraakkelimaisesti, ettei Saksan maltillinen oikeisto saa jättää poliittista pelitilaa oikeistoradikaalille puolueelle.
Merkel jätti. Hän teki kohtalokkaat, vaikkakin ymmärrettävät pakolaisratkaisut ja keskittyi hyysäämään suurta enemmistöä yhteiskunnan keskellä. Lasku tuli nyt. Ja se oli kalliimpi kuin osattiin odottaa.
Berliinin kanslerinviraston kestoemännän neljäs hallitus on kaikkea muuta kuin suvereeni, kun se loppuvuodesta, pitkien ja katkerien neuvottelujen jälkeen aloittaa.
Sen jälkeen, kun historiansa huonoimmaan äänisaaliin kalastaneet demarit ilmoittivat jäävänsä oppositioon, Merkelin on ensin yritettävä löytää yhteistä säveltä liberaalien ja vihreiden kanssa.