Pääsihteeri Rutte voisi vaihtaa tittelinsä pääselittelijäksi, kirjoittaa Naton huippukokouksesta MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
"Ei, ei, siis ei yhtään. Päinvastoin."
Näin vastasi Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) Helsingin Sanomille, kun häneltä kysyttiin, vähentävätkö presidentti Donald Trumpin puheet 5. artiklasta Naton uskottavuutta.
Naton Pääsihteeri Mark Rutte puolestaan kiirehti sanomaan, ettei hänellä ole epäilyksiä Yhdysvaltojen sitoutumisesta 5. artiklaan.
Olisin utelias kuulemaan, miten Valtosen "päinvastoin" on mahdollinen.
Trump nimittäin totesi, että Naton 5. artiklasta on olemassa "useita tulkintoja" ja hän on sitoutunut olemaan Nato-maiden "ystävä".
Ei nyt aivan sellainen lupaus, jota Naton ensi- ja viimesijaisen pelotteen, 5. artiklan, on tarkoitus kuvastaa. Artiklan ydin on, että hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys kaikkia Nato-maita vastaan.
Naton korkea-arvoisen sotilasviranomaisen mukaan Yhdysvaltojen sitoutumisesta huolehtimisen voisi "lopettaa", sillä huoli on turha.
Euroopassa huolta on kuitenkin kannettu aika lailla siitä lähtien, kun puolustusministeri Pete Hegseth piti sittemmin lukuisia kertoja siteeratun puheensa helmikuun Nato-kokouksessa.
Sen seuraus oli suomalaisasiantuntijan mukaan eurooppalainen "paniikki".
Trumpin viimeisin tölväisi ei varmasti vastaavaa aiheuta, sillä tähän on jo tavallaan totuttu.
Eittämättä aika moni eurooppalainen Nato-maa olisi kuitenkin valmis tottumaan myös yhdysvaltalaiseen presidenttiin, joka ei flirttaisi kaaoksen ja Naton pelotteen kampittamisen kanssa.
Suomi liittyi eri Natoon
Suomi teki päätöksen hakea Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022.
Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.), erimielisyyksistään huolimatta, ilmoittivat kansalle hankkeesta samassa tiedotustilaisuudessa.
Noihin aikoihin oli tapana sanoa, että presidentti Vladimir Putin teki suurhyökkäyksellään Natolle palveluksen.
Fraasia "Nato ei ole koskaan ole ollut näin yhtenäinen" hoettiin noihin aikoihin liki yhtä usein kuin "Ukrainan täytyy voittaa sota".
Ukrainan voitosta ei enää juuri puhuta. Sen on korvannut "oikeudenmukainen ja pitkäkestoinen rauha". Sitäkään ei ole näkynyt.
Naton yhtenäisyyttä jaksetaan vielä toitottaa, mutta tuskin kukaan suljettujen ovien takana uskoo, että näin todella on.
Suomi liittyi kovin toisenlaiseen Natoon kuin missä nyt ollaan.
Ylen haastattelemat tutkijat ovat sitä mieltä, että puolustusliittoon kannattaa kuitenkin kuulua.
Vakavasti muita vaihtoehtoja ei varmasti uskalleta miettiäkään. Näillä mennään.
Naton on sanottu olevan jopa kriisissä. Ainakin se on toistuvassa selittely-tilassa. Olisikin virkistävää, jos pääsihteeri Rutten päivät eivät koostuisi asioiden parhain pain pyörittelystä.
Oli kyse sitten Ukrainan tukemisesta, Yhdysvaltojen iskuista Iraniin tai Espanjan venkoilusta puolustusmenovelvoitteen kanssa, on Rutten rooli tänä vuonna ollut Naton pääselittelijä.
Rutte on mainostanut Haagin huippukokousta "historialliseksi". Todennäköisistä suurista päätöksistä huolimatta tuntuu, että kokouksesta ollaan lähinnä selviämässä.
Jos Naton keskiviikon työistunto sujuu ilman katastrofaalisia riitoja ja puolustusmenovelvoitteen nostosta sovitaan ilman litaniaa poikkeuksia, voi Rutte huokaista helpotuksesta.
Tästäkin selvittiin. Trumpin tulkinnoista huolimatta.