Kommentti: Heinäluoman ratkaisussa piikki puoluejohdolle – kuinka pahasti demarien sukset ovat ristissä?

Kahden näyttävän kieltäytymisen jälkeen kolmas nimi maistuu tässä vaiheessa jo hätävaralta.

Heinäluoman kieltäytymisen perustelut ovat mielenkiintoisia: "Sosialidemokraattien sukset presidenttiasiassa sojottavat kovin moniin eri suuntiin", hän kirjoitti.

Muutamat näkyvät demarit ovat lipsuneet saman tien rintamasta. Pitkän linjan taustavaikuttaja Lasse Lehtinen tukee Sauli Niinistöä presidentiksi ja entinen puoluesihteeri Mikael Jungner ei pitänyt lehtihaastattelussa puolueen omaa ehdokasta tarpeellisena.

Heinäluoma veti johtopäätökset loppuviikon aikana, että puolue ei lähtisi yhtenäisenä tukemaan hänen vaalikampanjaansa - päinvastoin ensimmäiset kapulat lensivät jo rattaisiin. Tilanne olisi kestämätön, varsinkin kun vastassa on supersuosittu istuva presidentti. Uhkana olisi ollut uusinta kuuden vuoden takaisesta flopista, kun Paavo Lipponen sai 6,7 prosentin ääniosuuden.

Ilmoituksessaan ja MTV:n Huomenta Suomessa Heinäluoma odotti puoluejohdon ottavan nyt vastuuta ja näyttävän suuntaa. Tämän voi tulkita ja niin tulkitsenkin suoraksi piikiksi puheenjohtaja Antti Rinteelle.

SDP:n sisäinen tila ei ole vieläkään täysin kohentunut viime syksyn kiistelyistä. Tuolloin paljastuivat ryhmäjohtaja Antti Lindtmanin laatimat puhujalistat eduskunnan kyselytunnille. Jälkipyykkiä pestiin pitkään ja pestään näemmä edelleenkin siellä täällä.

Rinteen ylivoimainen valinta puheenjohtajaksi Lahden puoluekokouksessa helmikuussa rauhoitti kuohut hetkeksi, mutta vaisu tulos kuntavaaleista herätti jälleen tyytymättömyyttä porukoissa. SDP polkee edelleen paikallaan omassa suossaan.

SDP isännöi ja emännöi presidentinlinnaa 30 vuotta putkeen. Siksi taaperrus ehdokkaan etsimisessä on erityisen nöyryyttävää demareille: kaksi näyttävää kieltäytymistä, ensin Jutta Urpilainen ja nyt Eero Heinäluoma. Miten tämä saadaan näyttämään siltä, että kolmas nimi ei ole paniikkiratkaisu "kuha nyt joku".

Viimeisenä uhrautuu yleensä puoluejohtaja, mutta Antti Rinne ei tähän leikkiin lähde. Rinteen mukaan puheenjohtaja tarvitaan vetämässä maakuntavaalitaistoa - ja siinä rinnalla tukemassa omaa presidenttiehdokasta.

Niinistön taakse SDP ei lähde, vaan puolue asettaa oman ehdokkaansa. Näin Rinne on julkisesti sanonut.

Tässä mielessä entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan blogi tänään oli enemmän kuin mielenkiintoinen. Tuomiojan mielestä sosialidemokraattien on vakavasti harkittava, voisiko Sauli Niinistö olla myös SDP:n ehdokas presidentinvaalissa.

Miten ja kuka tämän demarien umpisolmun aukaisee?

Kun sulkee silmät ja kuvittelee eteensä presidentinvaalien tv-tentin, edessä ovat pääehdokkaina Sauli Niinistö, Matti Vanhanen ja Pekka Haavisto. Ei tarvitse olla yhdeksän ällän nero ymmärtääkseen, että herrojen välissä olisi hyvä paikka demarinaiselle.

Puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin on vielä tällä kertaa liian kokematon ulkopolitiikan kysymyksissä. Eurooppa-politiikan hyvin tuntevaa Tytti Tuppuraista saattaa painaa vaisu menestys Lahden puoluekokouksen puheenjohtajavaalissa.

Katseet kääntyvät europarlamenttiin: Miapetra Kumpula-Natrilla on kansainvälistä kokemusta ja riittävää karismaa presidenttikisaan. Muita nimiä, joita puolueessa vakavasti on heitelty, ovat Tuula Haatainen ja Maria Guzenina.

SDP:n pitää löytää ehdokas, jonka taakse porukat ryhmittyvät, ehkä muutama jopa innostuen. Ja ajatuksella, että on sitä presidentinvaalit kuuden vuoden päästäkin.