Miksi Suomen jääkiekkoliiton olisi pitänyt paapoa vuodesta toiseen rankasti taloudellista tappiota tekevää seuraa? Konkurssihakemuksen jättäneen KOOVEE:n tapauksessa on näkökulmia, joihin suomalaisessa kiekossa olisi pikaisesti tartuttava, kirjoittaa MTV Urheilun Antti Rämänen.
Jääkiekon Mestis on tarjonnut viimeisen vuoden aikana enemmän puheenaiheita kuin vuosikausiin. Eikä kyse ole valitettavasti pelkästään Jokerien ja Kiekko-Espoon paluun aiheuttamasta kuhinasta.
Viikko sitten julkaistu Suomen jääkiekkoliiton lisenssikomitean tiedote käynnisti ikävän tapahtumasarjan. Pitkät kiekkoperinteet omaava KOOVEE ei saanut lisenssiä tulevalle Mestis-kaudelle. Seitsemän päivää tästä ja seuran taustayhtiö jätti konkurssihakemuksensa Pirkanmaan käräjäoikeuteen.
Ilmoitusta seurasi puheenjohtaja Janne Virtasen katkeruutta pursuava puheenvuoro, jossa rahaa seuraan pumpannut omistaja syytti MTV Urheilun haastattelussa Suomen jääkiekkoliittoa tietoisesta ajojahdista, jonka lopputuloksena KOOVEE on haluttu siivota kartalta puheenjohtajansa kriittisten lausuntojen takia.
Virtanen on ollut liiton ja SM-liigan välisen valtakeskittymän äänekäs arvostelija. Hän on ollut vaatimassa Liigan avaamista, sen nousijaehdokkailta vaaditun osakkeen merkintähinnan kohtuullistamista, U20-sarjan mandaattipaikkojen poistamista ja liiton parempaa huolenpitoa Mestis-seurojen tulevaisuudesta.
Kaikissa näissä asioissa voi sanoa, että kritiikki on tuottanut ainakin jonkinlaista tulosta. Samalla Virtanen kokee liiton kostaneen hänelle henkilökohtaisesti tästä kaikesta ja uskoo lisenssikomitean kiristäneen aiemmin löyhästi tulkittuja ehtojaan yhtäkkiä niin tiukalle, ettei KOOVEE voinut enää mitenkään jatkaa toimintaansa.
Tässä kohtaa on syytä pysähtyä ja ottaa esiin ne realiteetit, joista KOOVEE Hockey Oy:n kohdalla puhutaan. Yritys, joka tekee 455 000 euron liikevaihdolla 366 000 euroa tappiota, ei ole terve. Nyt päättyneellä tilikaudella liikevaihto oli toki kasvussa ja edessä häämöttäneet tappiot vuodentakaista pienemmät, mutta suunta ei ollut muuttumassa lyhyellä aikavälillä miksikään.
KOOVEE:n Mestis-toimintaa pyörittävä taustayhtiö on ollut vuonna 2020 tapahtuneesta edellisestä konkurssistaan lähtien raskaasti tappiollinen. Omistaja Virtanen on joka kevät elvyttänyt yhtiötä kuittaamalla sadoillatuhansilla euroilla tilikauden tappioita. Se mahdollisuus hänellä oli tälläkin kertaa, mutta tuoreen lisenssipäätöksen takia se ei olisi ollut enää järkevää.
Kyse on siis varsin erilaisesta tapauksesta kuin esimerkiksi vuosi sitten Heinolan Peliittojen kohdalla. Tuolloin yhtiötä haki konkurssiin verohallinto. KOOVEE, joka on velkaa lähinnä omistajalleen, pani konkurssin vireille itse.
Jos KOOVEE:ssa tilanne nähdään liiton kostotoimena, hiukan samaa henkeä on ollut ilmassa myös turkulaisen TUTO Hockeyn tapauksessa. Sille lisenssikomitea antoi vain ehdollisen lisenssin erääntyneiden eläkemaksujen ja maksamattomien hallivuokrien takia. Taustayhtiöltä vaadittiin myös minimissään viime tilikauden tappioiden mukaista uutta pääomittamista. Samoja syitä kuin KOOVEE:lla.
Kommenttiteksti jatkuu videon alla.
2:58Jääkiekon SM-liigan pudotuspelisysteemiin valtavia muutoksia – tästä on kyse.
Ääneen ei TUTO:n johto asiaa sanonut, mutta tunnelma on hyvin aistittavissa: Yllätyshakemuksen SM-liigaan jättänyt seura on ollut koko kauden kivenä kengässä ja nyt se on laitettu maksamaan. TUTO on hakuprosessinsa yhteydessä tuonut julkisuuteen useita epäkohtia, joista Kiekko-Espoo ei todennäköisempänä nousijana ole voinut ääneen puhua. Maksurästejä ei TUTO:n puheenjohtaja Tuomas Haanpää seuran viime viikon maanantaina julkaisemassa tiedotteessa kiistänyt. Hän kuitenkin kyseenalaisti sen, miksi lisenssikomitea näki vuokravelat tällä kertaa lisenssin myöntämisen esteeksi, jos sama asia on ollut tiedossa aikaisempinakin vuosina.
MTV Urheilun haastattelemat asiaa läheltä seuranneet toimijat pitävät kaikki tarkoitusperää selvänä: TUTO:a haluttiin näpäyttää Liigaa ja liittoa kohtaan esittämästään arvostelusta, joka on jo tähän asti pakottanut osapuolet avaamaan prosessejaan ja taloustietojaan niin kilpailuviranomaisille kuin asiasta uutisoineelle medialle.
Tästä syystä SM-liigaan hakenut TUTO haluttiin esittää julkisuudessa jopa Mestikseen kelpaamattomana seurana, monet kiekkovaikuttajat näkevät.
Eräs asiaan perehtynyt haastateltava totesi, että jos Mestiksen lisenssiehtoja noudatettaisiin näin tarkasti aina, sarjassa olisi pian neljä seuraa jäljellä. Eikä muuten olisi SM-liigassakaan nykyistä määrää, jos lisenssiehtoja tulkittaisiin siellä yhtä tarkasti. Jokasyksyinen liigaseurojen lisenssiprosessi on kiekkopiireissä lähinnä yleinen naurunaihe. Nyt esimerkiksi SM-liigan puheenjohtajan Heikki Hiltusen johtama Vaasan Sport ja jättiveloissa oleva Mikkelin Jukurit saavat jatkaa karmeista talousluvuistaan huolimatta bileitään vain, koska ovat liigaseuroja.
SM-liigan ensi kaudella avautuvat karsinnat tarkoittavat sitä, etteivät playoffseista ulos jäävät seurat voi paikata talouttaan myymällä ja vuokraamalla pelaajiaan muualle kesken kauden. Kaikki liigaseurat eivät tule selviämään tästä pudotuspelistä hengissä. Myös se on urheilubisnekseen kuuluva realiteetti.
***
Vaikka nousumahdollisuus karsintojen kautta on viimeinkin saatu auki, eivät Mestis-seurat ole vieläkään tyytyväisiä. Sarjan taloudelliset toimintamahdollisuudet ovat niin onnettomat, ettei yksikään seura pystyisi tosiasiallisesti haastamaan liigaseuroja tulevissa karsintapeleissä. Ensin pitäisi rakentaa liigatason joukkue, kun pelaajia ei yksinkertaisesti saa houkuteltua käyttämään parhaita vuosiaan näivettyvään kiekkosarjaan. Pitäisi tehdä valtavia taloudellisia satsauksia ja mahdollisesti kaatua saappaat jalassa, jos nousu ei suunniteltuna keväänä toteudukaan. Nämä tosiasiat pätevät jopa Jokereissa, jossa noususta voidaan ainoana oikeasti haaveilla.
Mestis on Suomen jääkiekkoliiton alaisen sarjakiekon lippulaiva. Siihen nähden liitto pitää siitä ja sen toimintaedellytyksille tärkeistä seuroista käsittämättömän huonosti huolta täysin SM-liigaseurojen sanelun kohteeksi ajautuneessa valta-asetelmassa.
Suomen kahdella ylimmällä sarjaportaalla on ensi kaudella 16 SM-liigaseuraa ja 10 Mestis-joukkuetta. Joko olisi aika miettiä näiden yhdistämistä kahdeksi tasapainoisemmaksi ja elinvoimaisemmaksi sarjatasoksi?
