Jos Kiekko-Espoo jättää syksyllä lisenssihakemuksen, on jääkiekon SM-liigan se ennemmin tai myöhemmin jollain tavalla käsiteltävä. Sen jälkeisistä toimista riippuu, onko Liigan aiempia lisenssiprosesseja syytä tarkastella uudelleen, kirjoittaa MTV Urheilun Antti Rämänen.
SM-liiga teki kesäkuussa yllätyskäännöksen ilmoittamalla, ettei uusia liigalisenssihakemuksia oteta vastaan kaudelle 2024–25. Tämä sulki äkillisesti oven kovaa vauhtia paluuta pääsarjaan tekevältä Kiekko-Espoolta ja latisti samalla myös Jokerien tulevaisuudennäkymiä.
MTV Urheilu uutisoi tiistaina, ettei Kiekko-Espoo edelleenkään hyväksy Liigan sulkemista, vaan aikoo jättää lisenssihakemuksensa aiemmin ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Se umpeutuu lokakuun lopussa.
LUE LISÄÄ: SM-liigan kohupäätös testiin – MTV Urheilun tiedot: Kiekko-Espoo tekemässä kovan ratkaisun
Tilanteen epäselvyyttä ovat lisänneet SM-liigan puheenjohtajan Heikki Hiltusen puheet, joissa hän muun muassa totesi, ettei Espoolla ole liigapaikkakunnaksi riittävän vahvaa yhteisöä, ja ettei uusilta hakijaehdokkailta ollut nähty pääoman osalta vielä ”yhtään uskottavaa esitystä”.
Toisaalta Hiltunen jätti oven raolleen toteamalla, että ainahan Kiekko-Espoo voi hakemuksen jättää. MTV Urheilun tällä viikolla tavoittama puheenjohtaja ei halunnut kommentoida, mitä Liiga aikoo tulossa olevan hakemuksen kanssa tehdä.
Sisäpiiristä kuuluneiden tietojen mukaan SM-liigalla ja Kiekko-Espoolla on Hiltusen aiemmista puheista huolimatta edelleen olemassa oleva keskusteluyhteys. Toisaalta SM-liiga hallitsee asiassa vain oman puolensa: jos Kiekko-Espoo päättää hakea liigapaikkaa, hakemuksen käsittelemisestä Liiga ei voi kieltäytyä.
On kuitenkin eri asia, että tarvitseeko sen hakemusta hyväksyä. Varmaa kuitenkin on, että SM-liigan perustelut hakemuksen mahdolliselle hylkäämiselle joutuisivat poikkeuksellisen tarkkaan syyniin niin Kiekko-Espoon, suomalaisen kiekkoyleisön kuin mediankin toimesta.
Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun ”kiekkotaivaan portit” eivät avautuisi Mestiksestä lisenssihakemuksen jättäneelle seuralle. Vertailu SM-liigan kabinettipäätöksiin KooKoon, Jukurien ja Sportin tapauksissa alkaisi välittömästi.
Mestiksen kärkiseurat näivettyneet
Syitä siihen, miksi nyt ollaan tässä tilanteessa, on toki useita. Ja niistä eivät jää täysin sivustaseuraajiksi myöskään Kiekko-Espoon ja entisen Bluesin taustavoimat. Rahaa tuli, rahat menivät ja lopulta melkein kaikki muukin. Espoolaisen kiekon hiroshiman jälkeen uutta nousua alettiin rakentaa lähes tyhjästä.
Hiltunen tarkoitti mainitsemallaan ”ei niin vahvalla yhteisöllä” tietysti potentiaalisia rahoittajia, ei suinkaan koko espoolaista taustayhteisöä. Halliolosuhteet, kannattajakunta ja junioritoiminta ovat kaikki erinomaisella mallilla, mutta ei silläkään kuuhun kurkoteta.
Kiekko-Espoon liikevaihto oli viime vuonna reilut 600 000 euroa. Sitä on kasvatettu maltillisesti, mutta se on edelleen vain puolet keskimääräisen Veikkausliiga-seuran liikevaihdosta – jääkiekon SM-liigan 4–11 miljoonan euron liikevaihdoista puhumattakaan.
Vertailun vuoksi: Vaasan Sportin liikevaihto oli viimeisellä Mestis-kaudellaan 1,69 miljoonaa euroa, KooKoolla 1,84 miljoonaa ja Jukureilla 1,33 miljoonaa euroa. Näin paljon isompia Mestiksen suurimmat seurat olivat noin vuosikymmen sitten.
Toisen sarjaportaan suurimpien seurojen hätäpäinen nostaminen Liigaan vuosina 2013–2016 teki hirvittävää tuhoa Mestikselle. Se on näivettynyt urheilullisesti, taloudellisesti ja henkisesti.
Päätösten taustalla olivat juuri Jokerien ja Bluesin häipymisestä aiheutuneet paineet. SM-liigan oli etsittävä uusia markkinoita pääkaupunkiseudun kiekkokadon tilalle. Tuolloin tehdyt päätökset eivät varmasti kestäisi tarkastelua samanlaisilla kriteereillä, jollaisia SM-liiga nyt Kiekko-Espoolle tarjoaa.
Siinä Liigassa ollaan silti täysin oikeassa, että rahaa puuttuu ja paljon. On sekä Bluesin perikadon että SM-liigan omien päätösten syytä, että espoolaisen jääkiekon matka pääsarjaan on nyt rutkasti pidempi kuin Sportilla, KooKoolla tai Jukureilla aikoinaan.
KooKoosta on toki kasvanut liigakartalle vakavarainen seura, mutta samaa ei voi sanoa Jukureista, eikä Hiltusen johtamasta Sportista. Se teki tappiota Mestis-aikanaan ja niin se tekee nytkin. Viimeisimmän tilikauden pelasti plussalle vain helmikuussa aloitettu tyhjennysmyynti, jonka aikana Sport olisi kuvainnollisesti sanoen ollut valmis myymään toimistolta jukkapalmutkin nurkista.
Vaasalaisten urheilullinenkin lisäarvo SM-liigalle on jäänyt vähäiseksi, ja tämä asetelma alleviivaa edessä häämöttävän ratkaisun kiusallisuutta Hiltusen johtamalla SM-liigalle.