Tuore kirja Suomen jääkiekon nopean kehityksen vuosikymmenistä avaa silmiä suljetun SM-liigan vaiheista.
Toimittaja Harri Pirinen on haastatellut mittavan joukon Suomen jääkiekon eturivin vaikuttavia kirjaansa Amatööreistä ammattilaisiksi – Suomalaisen jääkiekkoilijan pitkä matka järvien jäiltä maailmanmestariksi (Teos).
Maanantaina julkaistava tietokirja ilmestyy hetkeen, jolloin jääkiekko on Suomessa monella tapaa murrosvaiheessa. Maajoukkuekiekon kultavuosien jälkeisestä tulevaisuudesta kannetaan laajalti huolta. Kilpailuviranomaisten syynissä oleva SM-liiga on puolestaan putoamassa kansainvälisen kilpailun kelkasta. Osakeyhtiöiksi kasvaneet ammattilaisseurat taas kamppailevat talouskriisin keskellä olemassaolostaan.
LUE MYÖS: Uutuuskirja: SM-liiga toimi vuosia lainvastaisesti
Juuri näistä syistä Pirisen erittäin hyvin taustoitettu kirja ilmestyy oikeaan aikaan. Liki 400-sivuisen historiikin viimeistä kolmannesta lukiessa tulee silti mieleen, että onko Suomen jääkiekolla todella takanaan lähinnä vääriä päätöksiä ja edessään pelkkiä uhkakuvia.
Kirja resonoi silti hyvin vahvasti yhteen niiden äänien kanssa, joita seurakentältä on viime vuosien aikana kuulunut jatkuvasti enemmän.
Liigaan tullaan ja Liigasta lähdetään talouden ehdoin
Erityisen mielenkiintoista taustaa Pirisen kirja tarjoaa suljetun SM-liigan vaiheista. Vuonna 2000 tehdyn päätöksen todelliset vaikutukset alkoivat näkyä vasta 2010-luvun mittaan. Vuonna 2024 ollaan tilanteessa, jossa SM-liiga on paisunut 16 joukkueen sarjaksi, jonka osakkaat eivät sittenkään ole löytäneet kilpailun kitkemisestä ikuisen elämän lähdettä.
Tällä sarjan sulkemista todella perusteltiin aikoinaan: ”Sairaan ja tuhoisan kilpailun” eliminoimisella, kuten SM-liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaara jo vuonna 1998 ennakoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kun päätös lopulta tehtiin ja SM-liiga yhtiöitettiin kesällä 2000 kyse oli alun perin kolmen vuoden määräajasta. Tämän lupauksen etunsa saavuttaneet osakkaat kuitenkin unohtivat nopeasti.
– Liigaan tullaan taloudellisin perustein, ja liigasta mennään, jos talous ei ole kunnossa, totesi liigahallituksen tuolloinen puheenjohtaja Martin Saarikangas Ylen haastattelussa.
Linja pätee edelleen. Seuramäärää kasvatettiin kirjavin urheilullisin perustein lähinnä uusia talousalueita kartoittamalla, kun Jokerit häipyi katkeran taistelun jälkeen KHL:ään ja Ilves keikkui konkurssin partaalla.
Nyt kuiviin lypsetyn Mestiksen urheilullinen taso on päässyt niin heikoksi, että putoaminen muun kuin konkurssin kautta on jo melko epätodennäköistä. Ajat ovat kuitenkin niin vaikeat, että useampi osakasseura on vaarassa kaatua jo lähivuosina.
Kummola paljastaa SM-liigan kepulikonstin
Parhaan taustoituksen suljetun SM-liigan vaiheista kirjassa tarjoaa Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtajana ratkaisuja siunaamassa ollut Kalervo Kummola. Hän tosin kaataa vastuun ongelmista SM-liigaseurojen ja toimitusjohtaja Helkovaaran niskaan.
– Kolmen vuoden päästä ”Upi” ja kumppanit olivat ikään kuin unohtaneet tämän sopimuksen, Kummola sanoo määräaikaisesta sulkupäätöksestä.
– Vääntö liigan avaamisesta uudelleen alkoi vuonna 2002. Silloin yksikään liigaseurojen toimitusjohtaja ei tietenkään kannattanut liigan avaamista, koska se olisi tarkoittanut mahdollisuutta pudota.
LUE MYÖS: Uutuuskirjassa rajua kritiikkiä Jukka Jaloselle
Tämä pelko silmissään liigapomot katsovat edelleen maailmaa, kun painetta karsintojen palauttamiseen ja sarjajärjestelmän uudistamiseen on tullut kaikkialta.
Karsinnat palautettiin SM-liigan ja Mestiksen välille tästä kaudesta alkaen. Samaan aikaan Liigaa väijyy toinen uhka, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii liigaosakkeelle määritellyn hinnan mahdollista ristiriitaisuutta kilpailulainsäädännön kanssa.
Viime vuosikymmenellä ilmeisen hatusta vedetty 1,8 miljoonan euron hintalappu oli ehtinyt tuplaantua jopa 3,8 miljoonaan euroon, kun Jokereille ladeltiin ehtoja liigaosakkuudesta kesällä 2023. Lopulta Kiekko-Espoon nousuun mennessä summa oli kohtuullistunut 2,2 miljoonaan.
Kummola kertoo Pirisen kirjaa varten tekemässä haastattelussa, että Liiga on nostanut osakkeensa hintaa keinotekoisesti, jotta seurat saisivat sen näyttämään hyvältä taseessaan. Tällä seurat vastasivat siihen, että EU:n määräyksiin taipuminen oli vienyt niiltä pois mahdollisuuden pitää taseessa ainoata todellista rahanarvoista omaisuuttaan, pelaajaoikeuksia.
– Se on vähän tällainen kepulikonsti. Keksittiin täysin teoreettinen malli osakkeen arvosta. Mutta yleisesti seurojen ja liigan yhtiöittäminen oli hyvä ratkaisu, Kummola sanoo.
Lainaukset ovat Harri Pirisen maanantaina julkaistusta kirjasta Amatööreistä ammattilaisiksi – Suomalaisen jääkiekkoilijan pitkä matka järvien jäiltä maailmanmestariksi (Teos).