Islantilaistähti Björkin konsertti Helsingin Finlandia-talossa oli loppuunmyyty porua herättäneistä lippuhinnoista huolimatta. Visuaalisesti näyttävä show jäi musiikillisesti lähtötelineisiin.
Kun laulajatähti Björkin konsertti Helsingissä julkistettiin, ensireaktio oli positiivinen. Reaktio kääntyi kuitenkin positiivisesta negatiiviseen suuntaan: konserttiin pääsi halvimmillaan pulittamalla 109, kalleimmillaan 199 euroa.
Konsertin järjestäneen Live Nationin promoottori Scott Lavender kertoi keikan julkistamisen jälkeen syitä korkeisiin lippuhintoihin.
Monet Björkin Utopia-kiertueen keikoista ovat festivaaliesiintymisiä, mutta Suomessa laulaja esiintyi sisätiloissa. Finlandia-talossa nähtiin siis sama show kuin jättimäisillä festivaalilavoilla.
– Kyseessä on kallis tuotanto, jonka halusimme tuoda pieneen tilaan. Tästä johtuen lippujen hinnat ovat korkeat, Lavender totesi.
Konserttiin saatiin siis ne välillä koomisuuteen asti hoetut intiimit olosuhteet, mutta oliko Björkin esiintyminen niin erityinen, että siitä kannatti maksaa lähes yhtä paljon kuin kolmen päivän lipusta rock-festivaaleille?
Kyllä ja ei.
Sugarcubes-yhtyeessä 1980-luvun lopulla uransa aloittanut Björkin konsertti oli visuaalisesti hyvin näyttävä. Konsertin aluksi isolla taustakankaalla nähtiin pitkä teksti, jolla luotiin raamit pop-keikalle Finlandia-talossa vain vuorokausi sen jälkeen, kun rakennus oli toiminut Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen lehdistökeskuksena.
Ilmastokatastrofiin viittaava teksti oli suora viittaus Björkin uusimpaan albumiin Utopia. Björkin visiossa luonnon ja teknologian yhdistäminen on keino ihmiskunnan selviytymiseen.
Lava oli somisteltu jättikukilla ja kasveilla. Visuaaliset efektit olivat kieltämättä utopistisen tuntuisia. Björkin lisäksi lavalla nähtiin islantilainen huiluseptetti Viibra, Utopia-kiertueen muutamilla viimeisillä keikoilla Björkin kiertuekokoonpanoon liittynyt suomalainen rumpali Samuli Kosminen, konetaustoista vastannut Bergur Thórisson ja harppua soittanut Katie Buckley.
Keskellä lavaa oleva somiste oli kuin iso kukka, jonka voi tulkita helposti symboloivan myös naisen sukupuolielintä.
Jos Björkin konsertti oli visuaalisesti yli sadan euron hintaisen lipun arvoinen, musiikillisesti se ei sitä ollut.
Björkin laulutyyli ja sanojen artikulointi on aina ollut paikoin kuulijoita haastavaa, mutta Finlandia-talossa laulajan tulkinnasta oli hyvin vaikeaa saada selvää.
Parhaimmillaan konsertti oli musiikillisesti tanssittavimmassa hetkessään: 22 vuoden takaisen Post-albumin (1995) Isobel-hitissä. Vastapainoksi Debut-albumin (1993) jättihitti Human Behaviour kuulosti Finlandia-talon illassa kamalalta.
Konsertin kappalevalikoima koostui pääosin Utopia-albumin kappaleista. Jos tarkempi tutustuminen levyyn on jäänyt väliin, keikkatilanne ei aiheuttanut intoa tutustua siihen keikan jälkeenkään. Niin hahmottomilta levyn kappaleet kuulostivat.
Björk yhtyeineen teki varmasti parhaansa, mutta Finlandia-talo on akustiikaltaan hyvin hankala keikkapaikka. Kertaakaan en ole lähtenyt Finlandia-talossa pidetystä konsertista hymy huulilla: esimerkiksi Tori Amosin keikka vuonna 2015 ja Morrisseyn konsertti vuonna 2016 kärsivät samasta.
Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1972 valmistunut rakennus on näyttävä, uljas ja hieno, mutta talon sisällä, sen isoimmassa salissa musiikki ei pääse oikeuksiinsa.