Kommentti: Avaruusvuodesta 2021 jäi mieleen kroisospennosten ja roopeankkojen taisto – ja tämä voi jopa pelastaa ihmiskunnan

0:46
Video: Richard Branson singahti avaruuteen.

Avaruusturismin merkitystä ihmiskunnalle ei kannata väheksyä, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Olli Tiihonen kommentissaan. 

Vuosi 2021 oli avaruuslentojen osalta vilkkain sitten Sputnik-avaruusohjelman 1950–1960 luvun taitteessa.

Onnistuneita miehitettyjä lentoja suoritettiin yhteensä peräti 134, kertoo astronomian professori Chris Impey The Hill -lehden kolumnissaan.

Eniten lentoja suoritti Kiina, joka peittosi Yhdysvallat lentojen määrässä.

Avaruusvuosi 2021 muistetaan esimerkiksi avaruusturismin noususta. Miljardöörit suorastaan kisailivat, kuka ampaisee ensimmäisenä avaruuteen.

Ensimmäisenä siinä onnistui Richard Branson 11. heinäkuuta. Virgin Galactic -yhtiön VSS Unity -avaruusaluksen lento kesti noin tunnin.

Toisena avaruuteen singahti yhdeksän päivää myöhemmin maailman rikkain ihminen, Amazonin omistaja Jeff Bezos.

Kolmantena kisassa on ollut mukana Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk, joka lähetti avaruuteen kahdeksan astronauttia sekä useita huoltolentoja kansainväliselle avaruusasemalle. Lisäksi yhtiön Inpiration4-lento oli ensimmäinen, jonka kyydissä oli vain siviilihenkilöitä.

Myös japanilainen muotimoguli Yusaku Maezawa, joka käväisi 12 päivän ajan avaruusasemalla venäläisellä aluksella.

1:52
Näin Jeff Bezosin avaruusmatka sujui. 

Miljardöörien kisailua voidaan pitää silkkana pröystäilynä tai mahtailuna. Esimerkiksi Suomessa tätä on verrattu Kroisos Pennosen ja Roope Ankan väliseen taistoon.

Pröystäilyä tai ei, tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Mitä enemmän avaruus saa näkyvyyttä, sitä enemmän siitä myös kiinnostutaan. Tämä taas voi johtaa seuraavaan Albert Einsteiniin tai Stephen Hawkingiin, joka tekee merkittäviä löytöjä maailmankaikkeudesta.

Skeptikot voivat kysyä, mitä merkitystä löydöillä on. Äärimmillään ne voivat vastata kysymyksiin, miksi ihmiset ovat maassa ja mistä olemme tänne tulleet.

Toisaalta tieteestä ja avaruudesta innostuminen voisi tarjota myös pidemmän tähtäimen mahdollisuuksia avaruusmatkailusta – jopa sinne siirtymiseen. Tämäkin vaihtoehto voi kuulostaa tieteisfantasialta.

Edesmennyt Stephen Hawking, joka olisi täyttänyt 80 vuotta 8. tammikuuta 2022, oli kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että ihmiskunnan ainoa vaihtoehto selviytyä on suunnata katseensa jalkojen sijasta tähtiin.

Hawkingin mukaan maiden tulisi yhteistyössä rakentaa 30 vuoden tähtäimellä siirtokunta kuuhun. Mars taas voidaan Hawkingin mukaan saavuttaa jo 15 vuoden sisällä, ja siirtokunta seuraisi kymmenien vuoden päästä.

Lopullinen siirtyminen avaruuteen ja muihin tähtiin tapahtuisi 200–500 vuoden aikavälillä.

– Meiltä on loppumassa tila kesken, ja ainoa paikka, mihin voimme mennä, ovat muut maailmat. On aika tutkia muita aurinkokuntia. Hajaantuminen (pois Maasta) voi olla ainoa asia, joka meidät pelastaa. Olen vakuuttunut, että meidän pitää lähteä Maasta, Hawking lausui vuonna 2017.

Tulevana, tai ainakin tulevina vuosina mahdollisista aurinkokunnista voidaankin saada jo uutta osviittaa. Joulupäivänä avaruuteen lähetetyn James Webb -teleskoopin on tarkoitus tutkia muun muassa maankaltaisten planeettojen elinkelpoisuutta niiden kaasukehien koostumusten perusteella.

”Avaruuteen muutto” ei kuitenkaan tapahdu aivan käden käänteessä, vaan se todellakin vaatisi mullistavia tiedeloikkia. Jos Einsteinin suhteellisuusteoria pitää paikkansa, valoa nopeammin ei voi kulkea.

Jos aurinkoa ei lasketa, lähimpäänkin tähteen Proxima Centauriin on matkaa yli neljä valovuotta. Yhden valovuoden mitta on 9,46 biljoonaa kilometriä.

Edes lähimpään tähteen pääseminen kestää siis erittäin kauan. Esimerkiksi Nasan Voyager 1 -luotaimen nopeudella matka Proxima Centauriin kestäisi 73 000 vuotta.

Tästä huolimatta mullistavia läpimurtoja on tehty ennenkin, ja näiden kroisospennosten ja roopeankkojen antamalla medianäkyvyydellä uusien läpimurtojen löytämistä voidaan edistää, ja jopa lähentää Hawkingin suurta visiota. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja