Suomalaisten mielestä Euroopan unioni on etäinen, hajuton ja mauton, kirjoittaa MTV uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola.
Muutaman eurooppalaiseen päätöksentekoon syvälle uppoutuneen suomalaismepin vastuut raportoijina tai EU:n puolueryhmien keskinäiset erimielisyydet eivät juuri välity äänestäjille, eivätkä näin saa kansalaisten intohimoja heräämään EU-asioihin.
EU:n kannatus niin suomalaisten kuin muiden eurooppalaisten keskuudessa on pysynyt melko vakaana koronapandemiasta ja elvytyspaketista huolimatta. Äänestämistä eurovaaleissa pitää meistä tärkeänä yli puolet. Viime vaaleissa katkesikin äänestysprosentin pitkä laskeva trendi ja se nousi nuorten äänestäjien ansiosta 50,6 prosenttiin.
Kotimaan vaalikeskusteluissa Eurooppa-teemat eivät juurikaan äänestäjille kirkastu. Muutama suomalainen EU-toimittaja raportoi Brysselin ja Strasbourgin päätöksistä hyvin ja syvällisesti, mutta mitään klikkijuttuja EU:sta ei ole pitkään aikaan saatu.
Suomalaisessa keskustelussa korostuu eniten se mitä jäsenyys meille maksaa ja mitä saamme rahana takaisin.
Suomi on EU:n nettomaksaja, mutta pieni sellainen. Viennistämme 60 prosenttia kuitenkin kohdistuu EU-maihin ja vientituloissa olemmekin sitten jo melkoinen nettohyötyjä.
Muita EU:n hyötyjä on hankalampi mitata, mutta monet laskevat hyödyksi myös kuulumisen tähän 27 maan yhteisöön, liittymisen sen arvoihin ja periaatteisiin, sen merkityksen maailmanpolitiikassa, kansainvälisessä kaupassa ja voimakkaana vaikutuskanavana.
Koronapandemia on saanut eurooppalaiset konkreettisesti pohtimaan unionin merkitystä ja tulevaisuutta. Euroopan tulevaisuuskonferenssin käynnistyksen yhteyteen ajoitettu tuore eurobarometri korostaa kansalaisten halua saada kansalaisnäkemykset paremmin kuuluviin unionin päätöksenteossa.
