Suomen hiilinielut voidaan palauttaa ilman, että metsäteollisuuden käytössä olevan puun määrä vähenisi merkittävästi, selviää Koneen säätiön tilaamasta tuoreesta selvityksestä. Metsäteollisuus epäilee esitettyjen keinojen toimivuutta.
Suomen hiilinielujen palautus olisi tuoreen selvityksen mukaan kansantalouden kannalta kannattavaa.
Aiemmin on arvioitu, että metsien romahtaneiden hiilinielujen palauttaminen vaatii rajua hakkuiden vähentämistä ja vaarantaa metsäteollisuuden puun saannin. Tänään julkaistu selvitys kumoaa ainakin osan näistä huolista.
– Tämän julkisen keskustelun harha on se, että se nielu tehtäisiin pelkästään sieltä metsästä, mutta mehän tehdään nielua teknologian kautta, ja kun vähennetään puun polttoa, palautetaan puuta metsäteollisuuden käyttöön. Lähinnä metsälain uudistaminen ja yleinen metsätalouden kestävyys on se, joka tuo sitä metsänielua, selittää emeritusprofessori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
– Kaikissa laskelmissamme on tarkistettu aina se, että pysytäänkö metsäteollisuuden keskimääräisen puun käytön määrissä eli suurin piirtein 61 ja 66 miljoonan kuutiometrin välillä.
Hiilinielujen palauttaminen vauhdittaisi taloutta
Koneen säätiön tilaaman selvityksen mukaan romahtaneen hiilinielun palauttamiseen on tehokkaita keinoja.
Metsälaki pitäisi uudistaa Tapion metsänhoidon suositusten mukaiseksi. Hakkuita pitäisi vähentää maltillisesti valtion mailla. Investointeja sähkökattiloihin pitäisi kasvattaa, jotta ainespuun poltto vähenisi.
Lisäksi rahoitusta tarvittaisiin biogeenisen hiilidioksidin talteenoton edistämiseen.
Raportin mukaan nämä toimet vauhdittaisivat talouden kasvua.
– Meidän talouskasvu voimistuu, kun kansantalouden tuottavuus ja materiaalitehokkuus voimistuu. Ja itse asiassa meidän laskelmissa näyttäisi siltä, että siellä 2040 bruttokansantuote olisi 2 miljardia korkeammalla tasolla kuin tämmöisessä tapauksessa, että näitä toimia ei tehtäisi. Jos me haluamme voimistaa Suomen talouskasvua, on erittäin järkevää edistää ilmastotoimia, Ollikainen sanoo.
Metsäteollisuus kannattaa puunpolton vähentämistä
Metsäteollisuus ei ole vakuuttunut selvityksessä esitettyjen keinojen tehokkuudesta. Alan etujärjestön mukaan hakkuita ei pitäisi vähentää edes valtion mailla.
– Sillä on suuria aluetaloudellisia vaikutuksia sitä kautta, että ne tehtaat, jotka ovat lähellä valtion metsiä, niillä on selkeitä vaikutuksia siellä. Ja kun puhutaan, että osa hakkuista siirtyisi yksityismetsiin, niin se on vain osa. Tässä on suuri hiilivuodon riski ja riski tämän teollisuuden siirtymisestä toisiin maihin, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi kommentoi.
Puunpolton vähentäminen kelpaa metsäteollisuudellekin.
– Tämä on erittäin kannatettava ratkaisu. Meillä edelleen ohjautuu jalostuskelpoista ainespuuta polttoon. Kun sitä pystytään vähentämään, on hienoa, että pystymme siitä jalostamaan puupohjaisia tuotteita, toteaa Niemi.
Ollikaisen mukaan Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on saavutettavissa, mutta se vaatii hiilinielujen vahvistamista.
– Suomi voi ilman muuta saavuttaa vuoden 2035 hiilineutraaliuden. Meidän päästöthän vähenevät nopeasti. Ne ovat vuonna 2035 14–18 miljoonaa tonnia. Tänään esitetyssä raportissa me näytämme, että vastaava määrä nielua on tehtävissä sekä maankäyttösektorin nielujen kautta että teknologisten nielujen kautta, Ollikainen huomauttaa.
Juttua muokattu 29.8.2025 kello 19.47. Jutun loppupuolelta poistettu osuus, jossa kerrottiin hallituksen linjaavan syksyn aikana, pitääkö Suomi kiinni vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta.