EU-komissio on julkistanut uuden budjettiesityksensä.
EU-komissio esittää EU:lle 2 000 miljardin euron budjettia vuosille 2028–2034.
Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia, joten uusi budjetti olisi liki kaksinkertainen. Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2021–2027.
Ukrainalle 100 miljardia
Budjetin rahaa ohjataan muun muassa kilpailukyvyn parantamiseen noin 410 miljardia. Maataloudelle on tarkoitus varmistaa ainakin 300 miljardin euron rahoitus.
EU-komissio haluaa ohjata rahaa puolustukseen ja avaruusohjelmaan noin 131 miljardin euron edestä. Euroopan kilpailukyvyn edistämiseksi esitetään 451 miljardia euroa.
Lisäksi komissio esittää, että varsinaisen budjetin rinnalle perustetaan 100 miljardin euron rahasto Ukrainan tukemiseksi. Sen tarkoituksena on tukea Ukrainan jälleenrakentamista ja tietä EU-jäsenyyteen.
EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyen sanoo, että 35 prosenttia EU:n uudesta budjetista käytetään ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Von der Leyen sanoo myös, että uuden EU-budjetin rahoituksessa käytetään uusia tulonlähteitä.
Lisäksi EU suunnittelee 400 miljardin "kriisimekanismia", josta on tarkoitus jakaa tarvittaessa lainoja vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Niitä voitaisiin ottaa käyttöön, jos unionia kohtaa vakava kriisi.
– Tätä ei käytetä juokseviin kuluihin eikä normaalioloissa, von der Leyen vakuutti lehdistötilaisuudessa.
Lue myös:
MTK pelkää EU:n maataloustukien romahtavan: "Traktorimarssien talvi on tulossa"
Miten EU-budjetti tulee vaikuttamaan Suomeen? "Vaara, että maaseutu on maailman muutoksen maksaja"
Suomi: budjetti kohtuullisena
Tulevista neuvotteluista odotetaan vielä tavanomaistakin monimutkaisempia, sillä budjettiin kohdistuu paljon odotuksia ja paineita kireässä maailmantilanteessa.
Samalla jäsenmaat ovat erimielisiä siitä, pitäisikö budjettia ylipäätään kasvattaa.
Perinteisesti nettomaksajat eli ne maat, jotka maksavat budjettiin enemmän rahaa kuin saavat, ovat suhtautuneet kriittisesti budjetin kasvattamiseen.
Esimerkiksi nettomaksajiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa ovat jo ilmaisseet vastustavansa budjetin kasvattamista.
Nettomaksajiin myöskin kuuluva Suomi on taas sanonut, että budjetin tulee pysyä kohtuullisena.
Saamapuolella olevat maat ovat taas puoltaneet rahoituksen lisäämistä.
Rahoitus tullaan sitomaan oikeusvaltiokehitykseen, minkä on katsottu olevan kohdennettu erityisesti Unkarille.
– Oikeusvaltiokehitys on olennainen. Meidän täytyy varmistaa vastuullinen rahankäyttö ja täysi läpinäkyvyys, von der Leyen sanoi.
Lue myös:
Pääministeri Orpo MTV:lle: Suomi ei hyväksy kahden biljoonan EU-budjettia
Eero Heinäluoma EU-budjetista: "Suomen on syytä olla huolissaan"
Uusia veroja
Von der Leyenin mukaan tämänhetkinen rahoituskehys on kuitenkin suunniteltu maailmaan, jota ei enää ole olemassa. Hän kutsuikin uutta budjettiesitystä tähän mennessä kunnianhimoisimmaksi.
EU:n budjetti rahoitetaan pääosin valtioiden maksamilla jäsenmaksuilla.
Komissio esittää kuitenkin nyt myös uusia tulonlähteitä esimerkiksi verojen kautta.
Näihin kuuluvat muun muassa tupakkatuotteiden valmisvero, elektroniikkajätteiden vero ja suuryrityksiltä kerättävä vero.