EU:n komission budjettiesitys on oikeansuuntainen, mutta kooltaan liian suuri, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo MTV Uutisille.
EU:n komission kahden biljoonan euron budjettiesitys on pääministeri Orpon mukaan liian suuri.
– Emme me hyväksy näin suurta kokonaisbudjettia, Orpo sanoo.
Sisällöltään EU:n komission ehdotus vuosien 2028–2035 budjetiksi on pääministerin mukaan positiivinen, vaikka parantamisen varaakin on.
Orpo on erityisen tyytyväinen maanpuolustuksen ja kilpailukyvyn tukemiseen liittyvään rahoitukseen, kuten uuteen kilpailukykyrahastoon.
Maatalous- ja aluetukien vähenemiseen Orpo ei vielä ota vahvaa kantaa, vaan haluaa perehtyä myöhemmin konkreettisiin esityksiin.
Suomi ei hyväksy kriisivälinettä
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi tänään tiedotustilaisuudessa, että jäsenvaltioiden EU:lle maksamat jäsenmaksut tulevat pysymään vakaina ("constant").
Von der Leyen ei selventänyt, miten tämä on mahdollista, jos koko EU-budjetti paisuu.
– Kyllä tämä minun logiikallani johtaa siihen, että jäsenmaksut tulevat nousemaan, Orpo arvioi.
Pääosa EU:n budjetista rahoitetaan valtioiden jäsenmaksuilla, mutta EU on tähän asti perinyt myös esimerkiksi muovituoteveroa.
Nyt komissio ehdottaa useita uusia EU-veroja muun muassa suuryrityksille, nikotiinituotteille ja elektroniikkajätteelle.
– Uusista veroista osa, kuten yritysvero tai nikotiinivero, jotka ovat käytännössä suoraan siirtoja kansallisista budjeteista EU-budjettiin, me emme hyväksy. Sen sijaan esimerkiksi hiilirajatulliin ja päästökauppaan voimme suhtautua myönteisesti, Orpo sanoo.
Budjettiehdotukseen sisältyy myös uusi 400 miljardin euron kriisiväline.
Komissio saisi sillä nykyistä vapaammat kädet ottaa yhteisvelkaa poikkeusoloissa.
Suomi ei Orpon mukaan hyväksy uutta kriisivälinettä.
Suomen lobbaus itärajapaketista ei mennyt läpi
Ennakkovaikuttamisessa Suomi latasi paljon paukkuja lobbatakseen budjettiesitykseen erillistä itäisten raja-alueiden rahoitusvälinettä.
Sellaista ei komission esityksessä ole.
– Parempi olisi ollut, jos olisi ollut suoraan siihen osoitettu väline, Orpo myöntää.
Komissiolla on kuitenkin Orpon mukaan ymmärrystä Venäjän uhasta ja EU:n itärajan maiden turvallisuushaasteista.
EU-rahaa esimerkiksi Itä-Suomeen voi tulla muiden välineiden kautta.
– Olen positiivinen sen suhteen, että tulosta saadaan aikaan. Suomen asema Venäjän rajamaana huomioidaan ja Venäjän uhka sekä raja-alueiden tarpeet mainitaan moneen kertaan esityksessä, Orpo teroittaa.
"Kaksi asiaa pitää hoitaa"
EU:n seitsenvuotisen budjetin pitää saada kaikkien jäsenmaiden sekä EU-parlamentin enemmistön tuki, joten edessä on vielä tiukkoja neuvotteluja.
– Tässä on nyt kaksi asiaa, mitkä pitää hoitaa. Sisältöä on neuvoteltava Suomen ja Euroopan kannalta paremmaksi, ja samaan aikaan painettava budjetin kokonaistasoa alaspäin, Orpo sanoo.
Juttua muokattu kello 20.57. Täydennetty osiot väliotsikoilla "Suomi ei hyväksy kriisivälinettä" ja "Suomen lobbaus itärajapaketista ei mennyt läpi".