Pikavoittoja tai nopeita ratkaisuja tuskin on luvassa, kun EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään neuvottelemaan tulevien vuosien budjetista Brysseliin.
Etukäteen neuvotteluista on ennakoitu vaikeita, sillä jäsenmaat ovat monista kysymyksistä erimielisiä. Odotettavissa on, että iltapäivällä alkava huippukokous venyy myöhään yöhön.
Suomea EU-johtajien pöydässä edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.). Hän ei osannut ennakoida, saadaanko Brysselissä tällä viikolla budjettisopua aikaiseksi.
– Se jää nähtäväksi, Marin summasi eilisellä Berliinin-vierailullaan.
Lue myös: Sanna Marin keskusteluista Angela Merkelin kanssa: "On hyvä tunnustaa, että EU-maiden budjettikannat ovat kaukana toisistaan"
Budjetti eli monivuotinen rahoituskehys on tärkeä, koska siinä määritellään, kuinka paljon rahaa EU aikoo käyttää ja mitä teemoja varoilla tuetaan.
Yhteisestä kukkarosta ohjataan rahaa esimerkiksi maatalouteen, alueiden kehitykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä opiskelijavaihtoon. Nyt tavoitteena on myös budjetin uudistaminen osoittamalla aiempaa enemmän rahaa esimerkiksi ilmastotoimiin ja puolustusyhteistyöhön.
Painotusten muuttaminen merkitsee sitä, että koheesio- ja maatalousrahoihin on ehdotettu leikkauksia.
Rahoituskehystä on sommiteltu kokoon jo pitkän aikaa. Komissio antoi budjettiehdotuksensa toukokuussa 2018. Viime vuonna puheenjohtajamaana toimiessaan Suomi neuvotteli muiden jäsenmaiden kanssa ja laati budjetista kompromissiehdotuksen. Sen pohjalta huippukokouksia vetävä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on muodostanut oman ehdotuksensa, joka on nyt alkavan huippukokouksen pohjana.
Neuvotteluja on mutkistanut se, että suuri nettomaksaja Britannia jätti unionin tammikuun lopussa.
Miljardien viilauksia
Suomen tavoitteet voi tiivistää kolmeen kohtaan. Ensinnäkin Suomi toivoo budjetin kokonaistason pitämistä ”maltillisena”.
Michelin ehdotus vuosien 2021–2027 rahoituskehykseen kokonaistasoksi on 1,074 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mitä Suomi pitää liian korkeana.
Hallitus on asettanut Suomen tavoitteeksi 1,06 prosentin kokonaistason. EU-komission alkuperäinen ehdotus oli 1,11 prosenttia. Tiukinta budjettikuria kannattavat jäsenmaat vaativat budjetin rajoittamista yhteen prosenttiin.
Seitsenvuotinen EU-budjetti on kokonaisuudessaan valtava, joten prosenttilukujen viilauksessa on kyse miljardeista euroista. Esimerkiksi Michelin ehdotus vastaa yhteensä yli 1094 miljardia euroa, kun taas Suomen toivetaso olisi noin 1080 miljardia euroa.
Marin pettyi oikeusvaltiomekanismin vesittämiseen
Toiseksi Marin aikoo puolustaa EU-johtajien pöydässä Suomelle tärkeitä maatalouden kehittämisrahoja. Komissio esitti niihin alun perin tuntuvaa leikkausta, jota Suomi loivensi kompromissiehdotuksessa 10 miljardilla eurolla.
Michelin ehdotuksessa komission leikkausta loivennettaisiin kuitenkin vain 2,5 miljardilla eurolla.
– Niin meille kuin monille muille maille on tärkeä, että maatalouden kehittämisrahoitus on korkeampi kuin mitä Charles Michelin esityksessä ja tämä on aivan Suomen aivan keskeisiä tavoitteita, että me saamme nostettua sitä tasoa, Marin sanoi.
Lue myös: Pääministeri Marin tapaa Merkelin kiinnostavalla hetkellä – saa niskaansa mielenosoittajat, jotka vaativat Suomea pysäyttämään hiilivoimalan avaamisen
"Suomi haluaisi vahvemman oikeusvaltiomekanismin"
Kolmanneksi Suomi on puolustanut sinnikkäästi oikeusvaltiomekanismin sisällyttämistä EU-budjettiin. Mekanismilla EU-rahojen käyttöä kytkettäisiin oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.
Michelin ehdotukseen sisältyy edelleen oikeusvaltiokirjauksia, mutta Marin kertoi olevansa pettynyt siihen, että mekanismia on vesitetty joiltain osin.
– Suomi haluaisi vahvemman oikeusvaltiomekanismin ja sitten meillä on jäsenmaita, jotka haluaisivat höllemmän mekanismin. Lopulta nähdään, mihin päädytään, Marin sanoi eilen.