Euroopan unionin komissio tekee tänään esityksensä unionin vuosien 2028–2034 budjetista. Maataloustukiin on odotettavissa kymmenien prosenttien leikkaukset. MTK on huolestunut alan tulevaisuudesta.
Euroopan unionin rahoituskehykseen on odotettavissa leikkauksia maataloustukiin uudella vuosien 2028–2034 budjettikaudella.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on huolestunut tukileikkausten vaikutuksista suomalaiselle ja eurooppalaiselle maataloudelle.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvelee, että maataloustukien osalta tiedossa on koko Suomen EU-historian suurin uudistus.
– Yleinen veikkaus tässä vaiheessa on, että maatalousbudjetin rahamäärää ollaan leikkaamassa 10–20 prosenttia. Poliitikot ovat päättäneet, että EU:n pitäisi tehdä yhdessä paljon enemmän, mutta samalla kukaan ei halua maksaa siitä.
Esitys voi hänen mukaansa vielä muuttua aivan viime hetkinään ennen julkaisua, sillä komissiossakin on asiasta erilaisia näkemyksiä.
– Ristiriita tekemisen tarpeen ja jäsenmaiden maksuhalukkuuden kanssa on valtava. Se on kuution muotoinen puupalikka, joka pitäisi saada pienemmästä ympyränmuotoisesta reiästä hakattua sisään.
Marttilasta on hänen käymiensä keskustelujen perusteella selvää, ettei eurooppalainen maataloustuottajien yhteisö tule pitämään esityksestä.
– Sen verran paljon olen eurooppalaisten kollegojen kanssa keskustellut ja mielipiteitä kuullut, että tässä ollaan jo valmiiksi räjähtämispisteessä.
Sadonkorjuiden jälkeen voi tapahtua.
– Sellainen tuntuma on, että traktorimarssien talvi on Eurooppaan tulossa. Katsotaan sitten tilanteen mukaan, miten Suomessa lähdetään liikkeeseen mukaan.
Marttila korostaa, että kyseessä on vasta komission esitys, joten valmisteluprosessi on pitkä.
– On tässä jäsenmailla ja Euroopan parlamentilla tietenkin lopullinen sanansa sanottavanaan.
Tukipäätöksiä jatkossa enemmän kansallisesti
Tähän asti osa tuista on rahoitettu kokonaan Euroopan unionin budjetista ja osaan tuista jäsenvaltiot ovat osallistuneet omalla rahoituksellaan.
– Jatkossa oikeastaan kaikkiin tukiin tulisi kansallinen rahoitusvelvoite mukaan. Moni Brysselissä on todennut, että tämä on yhteisen maatalouspolitiikan lopun alkua.
Marttila arvelee, että tukipäätöksiä tehdään jatkossa enemmän kansallisesti.
– Voin ennakoida, että sitten tulevien vuosien päättäjät joutuvat tekemään aika vaikeita valintoja, että kuka on oikeutettu Brysselin maatalouseuroon ja kuka ei.
Tosin se voi tuoda mukanaan myös hyviä puolia.
– Mekin olemme peräänkuuluttaneet erilaisiin kansallisiin olosuhteisiin tarvittavaa joustoa. Pääsemme sitten itse räätälöimään enemmän.
Tukiin myös sisällytetään Marttilan mukaan todennäköisesti tukikatto.
– Jossain vaiheessa katsotaan, että maatila on niin iso, ettei se tarvitse ylimeneviltä hehtaareilta tukia.
Sillä varaudutaan hänen mukaansa Ukrainan EU-jäsenyyteen.
– Siellä tilat ovat jättimäisiä, ja ne söisivät valtavasti EU:n maatalousrahaa.
Lue lisää: Maanviljelijä Anne-Mari palkastaan: Vain somevideoilla tienaa, päivätöistä tulee takkiin
Marttilan mukaan tuilla on edelleen iso merkitys maataloudessa.
– Euroopassa pidetään laatutasosta kiinni ja asetetaan paljon velvoitteita maataloustuotannolle. Jos tukitasoa ollaan leikkaamassa, mutta vaatimukset pysyvät ennallaan niin sehän tietää taloudellisesti entistä tiukempia aikoja maanviljelijöille.
Maatalousyrittäjien haasteista on puhuttu Suomessa pitkään.
– Toimeentulo on aivan liian niukassa ja sen takia tulevaisuusinvestointeja jää tekemättä. Meidän pitää olla huolestuneita huoltovarmuudestamme pitemmän päälle.
Marttilan mukaan tukien merkitys vaihtelee tilojen välillä huomattavastikin.
– Siipikarja-, sika- ja kananmunatiloilla tuen osuus on kymmenisen prosenttia. Viljan viljelyssä ja naudanlihan tuotannossa tuen osuus saattaa hyvinkin olla puolet tai jopa yli tilan tulovirrasta.