Kolme lääkäriä kritisoi pikkulasten rokotteita – kollegoilta täystyrmäys

Lääkärit Taija Somppi, Liisa Sulkakoski ja Nina Bjelogrlic-Laakso ovat myös luontaislääkinnän asiantuntijoita.

– Minä en rokottaisi yhtään lastani. Näen rokotuksista hankalia sivuvaikutuksia, eikä sillä ole mittaa eikä määrää, toteaa lääkäri, homeopaatti Liisa Sulkakoski.

– Sikainfluenssarokotteen jälkeen käsitykseni rokotuksiin on muuttunut, koska Keski-Euroopassa ja useissa eri maissa sikainfluenssaan ei suhtauduttu samalla tavalla, yhtä hysteerisesti kuin Suomessa, verisuonikirurgi, fysioterapeutti Taija Somppi sanoo.

– Kyllä silmäni ovat avautuneet, jo sieltä ensimmäisistä lintuinfluenssauhkista. Ja nyt kun olen tutustunut Suomen Luontaisterveyden Liiton kautta näihin homeopaatteihin ja kuullut heidän tarinoitaan, niin olen tullut kovin kriittiseksi, neurologian erikoislääkäri Nina Bjelogrlic-Laakso sanoo.

Tutkijat ja monet lääkärikollegat ovat tyrmistyneitä kolmikon puheista.

– Tämä on vastuutonta puhetta. Tässä on vuosikausia kehitetty ja testattu rokotteita ja saatu monia tauteja lähes juuritettua maastamme. Nyt sitten jotkut vapaa-ajattelijat esittävät kummallisia ajatuksia, toteaa lasten infektiolääkäri Harri Saxen.

– Ei voida asettaa tällä tavoin vastakkain luontaislääketiedettä ja rokotuksia. Rokotusten ansioluettelo on niin vakuuttava, eikä sitä voida tällaisilla äkkiä esiintuoduilla mielipiteillä kumota, toteaa rokotustutkimuskeskuksen professori Timo Vesikari.

Rokotekriitikot vaativat yksittäistapauksen selvittämistä

Rokotekriitikkolääkärit ovat heränneet seurattuaan 3-vuotiaan Oliver-pojan tapausta.

Ulvilalainen Oliver-poika syntyi terveenä, mutta taantui vuoden ikäisenä motorisesti kolmen kuukauden ikäisen tasolle. Kun selitystä ei pitkän ajan kuluessa löytynyt, Oliverin vanhemmat ja poikaa tutkineet rokotekriitikkolääkärit alkoivat epäillä, että neurologiset oireet voisivat olla rokotteen aiheuttamia.

Kuten kaikki muutkin lapset, Oliver oli saanut ensimmäisen vuoden aikana kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet. Hän oli mukana myös pneumokokkirokotetutkimuksessa ja sai rokotuksen sikainfluenssaa vastaan. Oliverille annettiin polio ja viitosrokotteen yhdistelmä sekä pneumokokki-tutkimusrokotteen tehosteosa vain päiviä ennen oireiden ilmaantumista.

– Diagnoosiksi sopii minun miestäni lääkeaineen tai rokotteen aiheuttama lihanjänteyshäiriö/psykomotorinen vaikea taantuma, sillä nämä neurologiset oireet alkoivat kaksi päivää rokotteiden antamisen jälkeen, sanoo vuoden alussa diagnoosin tehnyt yleis- ja verisuonikirurgi, fysioterapeutti Taija Somppi.

– On olemassa myös laajempaa tutkimusnäyttöä 70 tapauksesta ulkomailta, joissa oirekuvasto on samanlainen kuin Oliverillä, Somppi jatkaa.

Rokotetta annettu miljoonia annoksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokotetta on annettu maailmalla, Suomi mukaan lukien, miljoonia annoksia eikä sen tiedetä aiheuttaneen pysyviä neurologisia oireita. THL saa vuosittain 400–600 haittaepäilyilmoitusta rokottamiseen liittyen, joista noin 10 prosenttia on vakavia eli oire on johtanut sairaalahoitoon tai on muuten ollut uhkaava.

– Vakavat haitat ovat yleensä ohimeneviä, eivät aiheuta vammautumista eivätkä yleensä toistu, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:n rokotustutkimusyksiköstä sanoo.

Ylilääkäri Nohynekin mielestä pelkkä ajallinen yhteys ei riitä osoittamaan syy-seuraussuhdetta.

– Nämä täytyy ottaa vakavasti, mutta se pitää tutkia tarkemmin, Nohynek sanoo.

Monet asiantuntijalääkärit sanovat, että rokotteen ja sairastumisen läheisyys on monesti sattumaa.

– Meillä ilmenee joka päivä sairaalassa neurologisia sairauksia. Joskus ne asiat alkavat ja kun lapsi saa paljon rokotteita, niin ne ajoittuvat joskus peräkkäin, kertoo lasten infektiolääkäri Harri Saxen.

Oliver-pojasta on tehty vasta nyt haittaepäilyilmoitus THL:een. Lääkärit ihmettelevät, miksi kukaan ei tehnyt pojasta haittaepäilyilmoitusta heti oireiden ilmaannuttua.

– Kyllä tutkimuksen yhteydessä tällainen ilmoitus täytyy tehdä kaikista terveydentilassa tapahtuvista muutoksista, jopa mustelmat pitäisi sinne ilmoittaa, riippumatta siitä ajatellaanko, että se tapahtuma on todellisessa syy-yhteydessä siihen tutkimuslääkkeeseen, toteaa Nina Bjelogrlic-Laakso. Hän on lääkelaitoksen entinen ylilääkäri.

Kriitikkolääkärit: Perheet ovat olleet yhteydessä

45 minuuttia -ohjelman haastattelemat lääkärit tekevät myös tiivistä yhteistyötä Suomen luontaisterveyden liiton kanssa. Liiton puheenjohtajan mukaan monet vanhemmat ovat olleet yhteydessä heihin, kun he ovat epäilleet rokotetta.

– Eivät nämä asiat kuuluisi meille ollenkaan, mutta kun nämä lapset ovat sairastuneet, eivätkä ole saaneet muualta apua, he ovat ottaneet yhteyttä meihin, liiton puheenjohtaja, diplomihomeopaatti Merja Lindström sanoo.

Myös lääkäri, homeopaatti Liisa Sulkakoski sanoo hoitaneensa vuosia potilaita, joilla hän on epäillyt rokotevaurioita.

– Tällaiseen en ole törmännyt. Sanoisin, että jos heille (lääkäreille) tulee useampia tällaisia potilaita, niin heillä on täysi velvollisuus raportoida niistä viranomaisille ja asiat pitää selvittää, toteaa infektiolääkäri Harri Saxen.

Rokote on asiantuntijoiden mukaan myös helppo syy, kun taudin kuva on epäselvä, eikä diagnoosia ole löydetty.

– Se on ihmisen halu löytää syy epämääräiseen, tuntemattomaan. Tuntemattomuuden kanssa on vaikea elää, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.