Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean saamat koronarokotusten haittavaikutusilmoitukset painottuvat yhä työikäisiin ja naisiin.
Fimean lääketurva-arvioinnin jaostopäällikkö ylilääkärin Maija Kaukosen mukaan rokotusten alkuvaiheessa painotusta selitti naisten suurempi osuus niissä ikäryhmissä, joista rokottaminen aloitettiin, eli terveydenhuollon henkilökunnassa ja vanhuksissa.
Kaukosella ei ole tiedossa selkeätä syytä siihen, miksi naisten osuus on pysynyt korkeana, vaikka rokottaminen kattaa jo koko aikuisväestön.
Tällä hetkellä Suomessa rokotetaan kaikkia täysi-ikäisiä sekä 12–17-vuotiaita riskiryhmiä.
Kaukosen mukaan ikäryhmien välistä eroa selittänee se, että nuorempien ikäryhmien tiedetään käyttävän aktiivisemmin sähköistä ilmoittamislomaketta, ja että nuorilla on voimakkaampi immuunipuolustus. Monet rokotteen jälkeen tyypilliset oireet, kuten kuume, päänsärky, lihaskipu ja väsymys viittaavat immuunipuolustuksen aktivoitumiseen.
Kaukonen korostaa, että Suomessa käytössä olevat koronarokotteet ovat varmasti turvallisempia kuin koronavirusinfektion sairastaminen, ja ne myös tehoavat koronaan.
– Rokotusten teho on osoitettu kliinisissä tutkimuksissa, joten kaikki voivat luottaa, että he saavat hyvän rokotevasteen. Rokottaminen on varmin tapa ehkäistä koronavirusinfektiota ja sen vaikeita tautimuotoja. Deltavariantin levitessä olisi molempien rokoteannosten ottaminen tärkeää, Kaukonen sanoo.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi perjantaina MTV Uutisille, että Suomessa koronarokotteen saaneista noin yksi 10 000 rokotettua kohden on saanut koronatartunnan rokotuksen jälkeen.