Kokoomusväite: Hallituksen lakiesitys jättää sähkönsiirtomaksuihin peräti miljardin euron ylimääräisen korotusvaran

3:40
Katso Heikki Vestmanin puheenvuoro videolta.

Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) on löytänyt sähkön siirtohintoja hillitsevästä hallituksen lakiesityksestä porsaanreiän, joka antaa verkkoyhtiöille mahdollisuuden kerätä myyntivoittoja vanhojen tuottoalijäämien perusteella jopa miljardin euron edestä. Eduskunta aloitti tänään sähkömarkkinalain käsittelyn.

Hallituksen lakiesityksen lisäksi eduskunta keskustelee myös samasta aiheesta tehdystä kansalaisaloitteesta ja kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.) tekemästä lakialoitteesta.

Sekä kokoomuksen aloite että kansalaisaloite leikkaisivat sähköverkkoyhtiöiden voittoja ja suurimpia vuosittaisia hinnankorotuksia enemmän kuin hallituksen esitys.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) perusteli hallituksen varovaisempaa linjaa sillä, että EU:n säännöt voisivat estää suuremmat leikkaukset. Kokoomuksen Vestman oli toista mieltä ja vetosi Itävallan esimerkkiin ja asiantuntijoiden arvioihin.

Kunnatkin rahastavat sähkön siirrolla

Kokoomuksen Vestman totesi, että nykyinen epäonnistunut valvontamalla on antanut sähkönsiirtoyhtiöiden laskuttaa asiakkailta jopa 500-700 miljoonaa liikaa vuodessa. Mahdollisuutta ovat käyttäneet sekä yksityiset että kunnalliset sähköyhtiöt.

– Eräs itä-Suomen kuntien verkkoyhtiö on korottanut neljässä vuodessa siirron perusmaksua ennätykselliset 85 prosenttia. Tämä piiloverotus on ollut monen kunnan tarkoin varjeltu salaisuus, sanoi Vestman puheenvuorossaan.

Vestman sai tukea puoluetoveriltaan Timo Heinoselta (kok.).

– Esimerkiksi pelkästään kuntien verkkoyhtiöt maksoivat vuosina 2016-2019 omistajilleen voittoa yli 600 miljoonaa euroa, totesi Heinonen.

Hallituksen esityksessä miljardin euron rahastuspommi

Kokoomuksen Vestman nosti esiin myös hallituksen esitykseen sisältyvän hintapommin. Huimista hinnankorotuksista huolimatta verkkoyhtiöille on kertynyt miljardin euron verran tuottoalijäämää myöhemmin laskutettavaksi.

– Sähköverkkoyhtiöiden laskuttamattomat alijäämäkertymät leikkaantuvat lähtökohtaisesti pois, kun 4 vuoden tasoitusjakso päättyy vuonna 2023. Nyt hallituksen esityksen mukaan sähköverkkoyhtiöille annettaisiin kuitenkin ylimääräinen, jopa 8 vuoden tasoitusjakso korottaa hintoja, ihmetteli Vestman.

Hinnanmuodostus sähkönsiirrossa perustuu monimutkaiseen laskentamalliin, jota Energiavirasto on valvonut. Nyt pidetään selvänä, että sekä malli että valvonta ovat epäonnistuneet, mikä on johtanut hintojen nopeaan nousuun.

Hallituksen malli voittaa, mutta viilauksia voi tulla

Hallituksen vähemmän ja hitaammin hintoja hillitsevä malli todennäköisesti voittaa kansalaisaloitteen ja kokoomuksen vaihtoehdon. Siitä pitää hallituksen eduskuntaenemmistö huolen.

Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lakia toki voidaan vielä joiltain osin viilata, jos se myös hallituspuolueiden mielestä on viisasta.

Pelissä on ristiriitaisia intressejä. Oikeudelliset reunaehdot pitää ottaa huomioon, kuntien taloutta on houkuttelevaa paikata myös sähkönsiirtotuloilla, sähkön jakeluvarmuutta olisi tarve parantaa ja jakelun pitäisi toimia kaikkialla. Kaikki tuo pitäisi vain tehdä nykyistä kustannustehokkaammin ja  vähemmän ahneilla hinnankorotuksilla.

Asia on myös poliittisesti arka, sillä sähkön siirtohinnat ovat nousseet niin nopeasti ja niin paljon, että kuluttajien mitta on monilla alueilla  tullut täyteen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja