Hallitus kiristää sähkönsiirron hinnankorotusten sääntöjä – muutos ei silti vähennä rahanmenoa pidemmän päälle

Hallitus suitsii sähkön siirtohintojen nousuja nopeasti, mutta kaavailut toimet tuskin pidemmän päälle vähentävät kuluttajien rahanmenoa.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi heinäkuun lopulla Uutissuomalaisen haastattelussa, että hallitus tuo syksyllä eduskuntaan kaksi muutosesitystä sähkömarkkinalakiin. Siirtoyhtiöiden alituottojen jaksotuskautta pidennetään neljästä vuodesta kahdeksaan ja vuosittaista 15 prosentin hinnankorotuskattoa kiristetään alaspäin.

Kun yhtiöt saavat jaksottaa tappionsa pidemmälle ajalle, jyrkkien hinnankorotusten tarve vähenee.

Vuosikorotuksen uutta enimmäistasoa ei vielä ole päätetty. Ainoastaan sen merkittävä säätäminen alaspäin toisi muutoksen nykytilaan. Energiaviraston johtava asiantuntija Tiina Karppinen kertoo, että vain yksittäiset yhtiöt ovat tehneet yli kymmenen prosentin vuosikorotuksia viime vuosina. Suomessa on 77 verkkoyhtiötä.

Siirtohintoja työ- ja elinkeinoministeriölle viime syksynä selvittänyt LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen vahvistaa, että esitetyt muutokset eivät käytännössä vaikuta hintakehitykseen pitkällä aikavälillä. Yhtiöt saavat laskuttaa investoinneistaan koituvat kustannukset ja kohtuullisen tuoton.

Kulmunin mukaan nopeat keinot ongelmaan kannattaa kuitenkin käyttää.

– Tarkoituksena on, että ne osaltaan hillitsevät painetta siirtohintojen korotuksiin, Kulmuni kommentoi STT:lle.

Säänkestävyys vaatii investointeja

Siirtohinnat nousevat, sillä yhtiöt investoivat kalliisti verkkoihinsa. Partanen arvioi selvityksessään, että yhtiöt sijoittavat verkkoihin vuosina 2016–2028 yhteensä 9,5 miljardia euroa. Noin kolmen miljardin osuus investoinneista johtuu lain vaatimuksista verkkojen säänkestävyydelle.

Vuoden 2028 lopussa myrskyn aiheuttama sähkökatkos ei kesämökilläkään saa kestää yli 36:ta tuntia. Käytännössä säänkestävyyttä lisätään etenkin johtojen kaapeloinnilla ilmasta maan alle. Kustannuksia kertyy erityisesti haja-asutusalueille. Kaupunkiseutujen johdot ovat jo nyt suurelta osin maan alla.

Yksi suuria investointeja tehnyt yhtiö on Savon Voima Verkko. Sen toimitusjohtaja Matti Ryhänen katsoo, että vaatimuksista täytyy tinkiä, jos siirtohintojen nousu halutaan kuriin. Se on poliittisen päätöksenteon asia.

– Pitäisi katsoa, mitkä kohteet ovat sähkönkäytön kannalta kriittisiä. Meidän alueellamme on tuhansia kesämökkejä, ja periaatteessa joudumme niihinkin rakentamaan toimitusvarman verkon, Ryhänen sanoo.

Kulmunin mukaan sähköverkkojen sääntely katsotaan kokonaisuudessaan läpi.

– Haluamme tietysti, että on säävarmat verkot eikä tule sellaisia katkoksia kuin viime vuosina. Samalla kuitenkin haluamme, ettei korotuspaine sähkönsiirtohintoihin ole tämän kaltainen kuin nyt on nähty, Kulmuni sanoo.

Kulmuni on itse pitänyt esillä aggregaattien käytön edistämistä häiriötilanteissa. Ryhäsen mielestä työläästi huollettavista aggregaateista ei ole ratkaisuksi laajassa mittakaavassa.

Yhtiöiden toiveissa sähköveron porrastus

Siirtohinnan osuus sähkölaskusta on ollut noin kolmannes. Osa yhtiöistä on jo korottanut siirtohintojaan kymmenillä prosenteilla. Korotukset todennäköisesti jatkuvat siihen saakka, kunnes toimitusvarmuus on saavutettu, professori Partanen arvioi.

Uusien keinojen löytäminen siirtohintojen nousun hillintään on haastavaa, sillä yhtiöiden tuloksia valvotaan tarkasti jo nyt. Tietyn laskennallisen summan ylittäviä liikevaihtoja ei sallita. Partasen mukaan malli on varsin toimiva.

– Kullekin vuodelle tulee ihan tarkka euromäärä, mitä liikevaihto saa olla.

Partanen myös huomauttaa siirtohintojen olevan Suomessa kilpailukykyisiä Keski-Eurooppaan verrattuna. Säänkestävä ja keskeytymätön sähkönsaanti on myös yhä tärkeämpää.

– Digitaalinen ja hiilivapaa yhteiskunta toimii sähköllä. Jos ei ole sähköä, yhteiskunta on sekaisin. Sähkön rooli kasvaa vuosi vuodelta.

Haja-asutusalueilla toimivat sähköyhtiöt toivovat sähköveron porrastusta. Savon Voiman Ryhäsen mukaan veronkevennyksen avulla voitaisiin Ruotsin mallin mukaisesti tasata haja-asutusalueiden sähköasiakkaille kasautuvia kustannuksia. Kulmunin mukaan sähköveron muutokset ovat yksi osa kokonaisuudesta, jota selvitetään.  

Lue myös:

    Uusimmat