Hallitus suitsii sähkön siirtohintojen nousuja nopeasti, mutta kaavailut toimet tuskin pidemmän päälle vähentävät kuluttajien rahanmenoa.
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi heinäkuun lopulla Uutissuomalaisen haastattelussa, että hallitus tuo syksyllä eduskuntaan kaksi muutosesitystä sähkömarkkinalakiin. Siirtoyhtiöiden alituottojen jaksotuskautta pidennetään neljästä vuodesta kahdeksaan ja vuosittaista 15 prosentin hinnankorotuskattoa kiristetään alaspäin.
Kun yhtiöt saavat jaksottaa tappionsa pidemmälle ajalle, jyrkkien hinnankorotusten tarve vähenee.
Vuosikorotuksen uutta enimmäistasoa ei vielä ole päätetty. Ainoastaan sen merkittävä säätäminen alaspäin toisi muutoksen nykytilaan. Energiaviraston johtava asiantuntija Tiina Karppinen kertoo, että vain yksittäiset yhtiöt ovat tehneet yli kymmenen prosentin vuosikorotuksia viime vuosina. Suomessa on 77 verkkoyhtiötä.
Siirtohintoja työ- ja elinkeinoministeriölle viime syksynä selvittänyt LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen vahvistaa, että esitetyt muutokset eivät käytännössä vaikuta hintakehitykseen pitkällä aikavälillä. Yhtiöt saavat laskuttaa investoinneistaan koituvat kustannukset ja kohtuullisen tuoton.
Kulmunin mukaan nopeat keinot ongelmaan kannattaa kuitenkin käyttää.
– Tarkoituksena on, että ne osaltaan hillitsevät painetta siirtohintojen korotuksiin, Kulmuni kommentoi STT:lle.
Säänkestävyys vaatii investointeja
Siirtohinnat nousevat, sillä yhtiöt investoivat kalliisti verkkoihinsa. Partanen arvioi selvityksessään, että yhtiöt sijoittavat verkkoihin vuosina 2016–2028 yhteensä 9,5 miljardia euroa. Noin kolmen miljardin osuus investoinneista johtuu lain vaatimuksista verkkojen säänkestävyydelle.