Miksi Suomi ei ottanut Norjan sähkötukimallia käyttöön? "Ei saa käydä, että Suomi ja Ruotsi hoitavat veronmaksajien piikkiin ja omalla riskillä meidän sähköongelmamme"

Eduskunnalla on tänään alkavan syysistuntokauden aluksi edessään muun muassa keskustelu hallituksen esittämästä tukipaketista energiayhtiöille.

Lue myös: Tämän vuoksi energiayhtiöt tarvitsevat valtion perälaudakseen – lainoissa piilee aina riski: "Joka ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen"

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen arvioi eilen, että eduskunta pyrkii käsittelemään esityksen tällä viikolla. Lopullinen täysistuntokäsittely on näillä näkymin ensi viikon tiistaina.

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksen 10 miljardin euron valtuutuksesta, jonka pohjalta valtio voi myöntää energiayhtiöille lainoja ja takauksia.

Tänään lisäksi kerrottiin, että Fortum saa valtiolta lainaa 2,35 miljardia euroa.

Lue myös: Hallitus esitteli ensi vuoden budjetin: Sähkön ja joukkoliikenteen arvonlisävero alenee, päiväkotimaksuihin helpotusta, eläkeläisille tukea

"Energialupien antamista pitää kiirehtiä"

MTV:n Uutisaamussa vieraillut oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen myöntää, että energiamarkkinat on pidettävä kunnossa tavalla tai toisella, mutta ehtojen tiukkuus pitää varmistaa.

– Niin ei saa käydä, että Suomi ja Ruotsi hoitavat veronmaksajien piikkiin ja omalla riskillä meidän sähköongelmamme, mutta esimerkiksi Saksan kaasun ongelma hoidetaan EU:n yhteiseen päätöksentekoon liittyvillä toimilla, Mykkänen toteaa. 

Mykkänen vaatii eduskunnalta rohkeita ja ripeitä otteita myös lupien myöntämisessä.

– Luvituksen puolittaisen nopeuttamisen täytyy loppua. Nyt tarvitaan oikeasti ja nopeasti lisää sähköntuotantoa Suomeen. Se on ainoa keino päästä tästä kurimuksesta. Selvä signaali siitä, että uusi ydinvoima on tervetullutta, myös pienydinvoima. Meillä on kolminkertainen määrä Suomen sähköntuotantokapasiteettiin verrattuna lupajonossa hankkeita. Ne täytyy saada sieltä nopeasti eteenpäin.  

Miten turvataan kohtuuhintainen energia suomalaisille?

Uutisaamussa keskusteltiin myös hallituksen tukipäätöksistä, joilla on tarkoitus turvata kohtuuhintainen energia suomalaisille tänä talvena.

Hallitus esitti viime vfiikolla sähkön arvonlisäveron alentamista nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuusta huhtikuun loppuun. Lisäksi hallitus esitti määräaikaista sähkötukietuutta ja sähkövähennystä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ei ole "millään muotoa" tyytyväinen hallituksen budjettiesitykseen. Hänen mukaansa esitys on valmisteltu liian kiireellä ja toimet ovat byrokraattisia.

Hänen mielestään olisi tarvittu esimerkiksi kansallinen hintakatto hillitsemään energian hinnan nousua. Toinen vaihtoehto olisi Norjan mallinen kohdistettu tuki ylisuuren sähkölaskun saajille.

– Norjassa yli 7 sentin hinnan jälkeen valtio maksaa (laskusta) 90 prosenttia 5 000 kilowattituntiin asti. Hallituksen arvonlisäale on sinänsä hyvä toimi, mutta se ei kohdennu oikein, Tavio toteaa.

Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli puolustaa hallituksen ratkaisuksi hyväksi nykytilanteessa.

– Arvonlisäveron alessa on se hyvä puoli, että se on nopea ja selkeä toimi ja se on hallinnollisesti helppo toteuttaa ja se menee varmasti perille, Kalli perustelee.

Kallin mukaan hallituksen esittämät muut tuet riittävät täydennykseksi. Hänen mukaansa seuraavaksi on tärkeää panostaa yhteiseurooppalaisin päätöksiin, joilla voidaan vaikuttaa sähkömarkkinoiden kriisin syyhyn ja siihen, että päästään eroon riippuvuudesta Venäjän kaasusta.

Tavio syyttää kriisistä "Saksan vihreitä", jotka ovat lopettaneet ydinvoimaa.

– Saksa on se, joka on venäläisestä kaasusta riippuvainen. Miksi siis Suomi pienenä kansakuntana on lähtenyt veronmaksajien rahalla maksamaan Uniperin kautta Saksan korkeita kaasulaskuja? Tavio kysyy.