Mainos

Sähkön siirtohinnat nousevat tulevina vuosina edelleen – hintoihin jopa 40 prosenttia lisää

2:17

Sähkön siirtohinnat nousevat tulevalla vuosikymmenellä edelleen. Sähköverkkoja pitää parantaa peräti lähes 10 miljardilla eurolla, minkä arvioidaan nostavan siirtohintoja 10–40 prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysmies Jarmo Partanen luovutti tänään sähkön siirtohintoja ja toimitusvarmuutta koskevan selvityksen energiaministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk).

Tapani-myrsky säikäytti poliitikot vajaa kymmenen vuotta sitten.

Silloin säädettiin laki, joka pakottaa sähkön jakeluyhtiöt parantamaan toimitusvarmuuttaan. Sähkön siirtohinnat ovat sen takia nousseet rajusti, ja lisää korotuksia on luvassa.

– Laskelmassa käytetyillä oletuksilla siirtohintoihin on odotettavissa 10–40 prosentin korotuksia vuoteen 2028 mennessä. Korotuksen suuruus riippuu täysin verkkoyhtiöstä ja niiden toiminta-alueesta, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvitysmies, professori Jarmo Partanen

Sähköverkkoon huimat 10 miljardia euroa

Sähköverkkoja pitää reilun vuosikymmenen mittaan rakentaa lähes 10 miljardilla eurolla. Siirtohintojen nousu vaihtelee eri puolilla maata.

– Investointipaine on erilainen eri olosuhteissa ja loppujen lopuksi sitten aina kunkin verkon asiakkaat maksavat niistä investoinneista, mitä juuri sillä alueella tehdään, kuvaa Kimmo Tiilikainen.

Hinnan nousu kiukuttaa monia

Monia hinnannousu kismittää, vaikka toimitusvarmuus paranee. Kansanedustaja ja Keravan energian hallituksen puheenjohtaja Eero Lehti (kok.) pitää verkkolakia liian kalliina.

– Ongelma olisi voitu ratkaista ehkä sadasosalla siitä hinnasta, mitä nyt verkon maahan kaivaminen maksaa kuluttajille. Voimayhtiöt ovat tietysti tyytyväisiä, koska saavat pääomalleen varsin hyvää tuottoa. Ja tämä tuotto on vuorenvarmaa, arvioi Lehti.

Laki lupaa verkkoinvestoinneille vajaan 7 prosentin tuoton.

– Totta kai täytyy olla oikeus kohtuulliseen tuottoon. Onko tuo juuri oikea taso, ja sehän vaihtelee vuosittain laskukaavan mukaan, niin sitä voi tietysti tarkastella ja miettiä, pohtii ministeri Tiilikainen.

Hätäilikö eduskunta huonon lain? 

Eero Lehden mielestä eduskunta hätäili aikoinaan lakia säätäessään. Hänen mielestään lakia voisi korjailla vielä nyt jälkeenpäin.

– Ilman muuta tätä verkkojen uusimista voisi hidastaa. Sitä mukaa kun verkko vanhenee, pylväät tai vastaavat tulevat elinkarensa loppuun, niin silloin voidaan harkita kaivetaanko kaapelit maahan vai tehdäänkö uusia pintavetoja uusilla tekniikoilla, pohtii Lehti.

Selvitysmies pääosin tyytyväinen

Selvitysmies puolestaan on lakiin pääosin tyytyväinen, mutta esimerkiksi varavoimakoneisiin turvautumista voisi joissain kohteissa harkita.

– Nykysäännösten mukaan tämä ei ole mahdollista. Se vaatii hiukan säännösten muokkaamista ja katsotaan miten tämä esitys tästä etenee, sanoo selvitysmies Partanen.

Selvityksessä väläytetään myös liittymän pakkolopetusta, jos sähkön käyttö on vähäistä.

Käytännössä sähkönjakeluyhtiö voisi siis irtisanoa sähkösopimuksen yksipuolisesti, jos se katsoo käytön liian vähäiseksi tarvittaviin investointeihin nähden.

Ministeriö pohtii selvitysmiehen esityksiä

Lisää aiheesta
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja