Suurella osalla suomalaisista on jokin pelko. Pelot ovat tavallisia, sillä ne ovat olleet ihmiskunnalle tärkeitä eloonjäämisen kannalta.
Noin kymmenellä prosentilla pelko on kuitenkin niin voimakas, että se rajoittaa elämää, jolloin voidaan asettaa määräkohteisen pelon diagnoosi. Näistä peloista noin kolmasosa on eläinpelkoa, ja noin kolmasosa eläinpelosta koskee koiria.
– Koirapelko on todennäköisesti yleistynyt samaan aikaan, kun koirasta on tullut Suomessa vielä entistäkin suositumpi lemmikki, kertoo Mieli Suomen Mielenterveys ry:n johtava asiantuntija, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Kristian Wahlbeck.
– Mitä enemmän on koiria, joita kohdata, sitä enemmän syntyy myös pelon ja paniikin tunteita, Wahlbeck huomauttaa.
Suomen Kennelliiton Taloustutkimuksella alkuvuodesta teettämän selvityksen mukaan Suomessa on yli 800 000 koiraa.
Wahlbeckin mukaan koirapelko ja pelot ylipäätään ovat yleisimpiä lapsuudessa. Lapsilla on luontainen kyky tulla rohkeammaksi ja voittaa pelkojaan, mistä syystä pelot usein vähenevät iän myötä. Lapsuudessa syntyvät pelot ovat vahvasti yhteydessä temperamenttiin ja persoonallisuuteen: jotkut ovat luonteeltaan varovaisempia ja pelokkaampia, toiset taas rohkeampia ja riskialttiimpia.
Myös vanhemmat voivat tahattomasti aiheuttaa lapsilleen pelkoja.
– Lapselle pitää tietysti opettaa varovaisuutta, mutta se ei saisi olla niin korostunutta, että se herättää lapsessa pelkoa. Pelot tunnetusti kulkevat perheissä sukupolvelta toiselle, eli jos aikuinen näyttää sanoilla tai teoilla omaa pelkoaan, se herkästi tarttuu lapseen, Wahlbeck toteaa.