Ihminen voi stressata itsensä kipeäksi – jo pienet tuntemukset kehossa saattavat herättää koronan pelkoa: "Puhutaan terveydenhuollon suurkuluttajista"

–  Ennen korona-aikaa monella oli flunssaan melko väljä suhtautuminen. Ihmiset liikkuivat normaalisti myös puolikuntoisina ja erilaisten oireiden kanssa murehtimatta sen enempää muiden tartuttamista tai edes sitä, mistä oireissa on kyse. Asennoitumisessa on tapahtunut melkoinen muutos, Martin toteaa.

Psykologi ja psykoterapeutti Henna Penttinen muistuttaa, että koronatilanteeseen liittyvä lievä huolestuneisuus ja varovaisuus on luonnollista ja kertoo siitä, että ihminen kokee vastuuta omasta ja muiden terveydestä. Jos tällaisia ajatuksia kuitenkin on jatkuvasti, huolestuminen on voinut muuttua ahdistukseksi.

Itsensä rauhoittamisen tärkeä taito

Koronatilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta, mikä voi Penttisen mukaan herättää joissakin ihmisissä korostunutta turvattomuuden tunnetta. Ahdistuksen taustalla on hyvin usein se, että ihminen kokee, etteivät asiat ole hänen kontrollissaan.

Ihmisten psyykkiset suojautumistavat paljastuvat vasta kriisitilanteissa, kuten nyt koronapandemian aikaan. Martinin mukaan voimakas huolestuneisuus ja koronaan sairastumisen pelko voivat liittyä siihen, että ihminen ei ole elämänsä varrella omaksunut kykyä rauhoittaa itseään.

–Tämä edellyttää turvallisia ihmissuhdekokemuksia: Joku on rauhoittanut meitä lapsina. Olemme oppineet rauhoittamaan kehoamme ja mieltämme ja säilyttämään turvallisuuden tunteen, vaikka ympäristö olisi epävakaa tai uhkaava.

Pelko voimistaa fyysisiä oireita

Jos ihminen on jatkuvasti huolissaan ja pelkää koronaan sairastumista, hän saattaa Penttisen mukaan kiinnittää herkemmin huomiota niihin kehonsa tuntemuksiin, jotka voisivat olla merkki sairastumisesta. Esimerkiksi kurkun lievä arkuus, joka voi liittyä vaikkapa kurkun ärsytykseen ja johon ei normaalitilanteessa edes kiinnittäisi huomiota, voi pelon myötä muuttua voimakkaammaksi: kurkku tuntuu kipeältä.

– Kaikki kokemamme tunteet ovat aina myös kehollisia tuntemuksia. Ihminen voi siis todella stressata itsensä kipeäksi. Vaikka oireen alkuperä olisi psyykkinen, oireet ovat todellisia, Penttinen huomauttaa.

Väestössä on paljon eroja sen suhteen, kuinka herkästi kukin reagoi esimerkiksi ahdistuksen tai pelon aiheuttamaan stressiin. Penttisen mukaan stressi aiheuttaa helposti esimerkiksi päänsärkyä ja vatsaoireita.

Martin kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan 80–90 prosenttia ihmisistä kokee viikoittain sellaisia kehollisia aistimuksia, jotka voisivat viitata myös sairastumiseen. Suurin osa heistä ei kuitenkaan tulkitse näitä tuntemuksia oireiksi. 10–20 prosenttia ihmisistä sen sijaan kokee tuntemukset erilaisina oireina, ja osa heistä lähtee herkästi esimerkiksi lääkärin vastaanotolle selvittämään asiaa.

– Puhutaan terveydenhuollon suurkuluttajista: he käyttävät palveluita hirvittävän paljon enemmän kuin muut keskimäärin. Koronatilanteen aikana nämä ihmiset ovat saattaneet käydä koronatestissä jo lukuisia kertoja, Martin sanoo.

Oman oireilun tiedostaminen voi auttaa

On paljon ihmisiä, jotka ovat olleet huolestuneita lapsesta asti ja poteneet sairastumisen pelkoa lähes koko elämänsä. Moni alkaa vasta aikuisena miettiä, onko pelko realistista ja pitäisiköhän sille tehdä jotakin. Mitä pidempään pelot ovat mielessä jyllänneet, sitä vaikeampaa niistä on päästä eroon.

Tällaisia asioita käsitellään paljon esimerkiksi psykoterapiassa, kertoo Martin.

– Kun yksi oire on poissuljettu, ihminen saattaa kehittää toisenlaisen oireen. Tällä tavalla oireilu ikään kuin muuntuu ja hyppii paikasta toiseen, Martin kuvailee.

Jos voimakas huolestuneisuus ja sairastumisen pelko on ilmaantunut vasta koronatilanteen myötä, Martinin mukaan tilanne saattaa helpottua ja mennä itsestään ohi sillä, että asian tiedostaa itse. Esimerkiksi tällaista sisäistä puhetta voi kokeilla: ”Koronatestissä on tullut käytyä jo monta kertaa, ja tulos on aina ollut negatiivinen. Onkohan kurkkutuntemus sittenkin ihan vain ahdistusta?”

Martinin mukaan on tyypillistä, että ahdistus tuntuu kurkussa tai puristaa rintaa.

Jos huolestuneisuus vain jatkuu eikä oireisiin löydy somaattisia syitä, Martin suosittelee kääntymään esimerkiksi terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon asiantuntijan puoleen. Sieltä voidaan ohjata esimerkiksi psykologille.

– Monelle varmasti riittää muutama keskustelukäynti. Sairaushuolet ovat täysin tavallisia syitä keskustelukäynneille hakeutumisen taustalla.

Henna Penttinen kannustaa keskustelemaan huolestuneisuudesta avoimesti läheisten kanssa. Luotettavan ja turvallisen ihmisen kanssa keskusteleminen yleensä rauhoittaa ja lievittää koettua pelkoa.

Arkirutiineista tulisi pitää kiinni mahdollisuuksien mukaan myös koronatilanteen keskellä. Mielekkäät tekemiset vievät ajatuksia pois murehtimisesta ja auttavat kehoa palautumaan ja rentoutumaan.