Pienellä osalla ihmisistä on taipumus kuunnella kehoaan huolestuneesti ja pelätä erilaisia sairauksia. Koronatilanne on todennäköisesti provosoinut koronaan sairastumisen pelkoa ja pienistäkin oireista huolestumista esille myös sellaisilla ihmisillä, joilla tällaista taipumusta ei ole aikaisemmin ollut, arvioi psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin.
– Ennen korona-aikaa monella oli flunssaan melko väljä suhtautuminen. Ihmiset liikkuivat normaalisti myös puolikuntoisina ja erilaisten oireiden kanssa murehtimatta sen enempää muiden tartuttamista tai edes sitä, mistä oireissa on kyse. Asennoitumisessa on tapahtunut melkoinen muutos, Martin toteaa.
Psykologi ja psykoterapeutti Henna Penttinen muistuttaa, että koronatilanteeseen liittyvä lievä huolestuneisuus ja varovaisuus on luonnollista ja kertoo siitä, että ihminen kokee vastuuta omasta ja muiden terveydestä. Jos tällaisia ajatuksia kuitenkin on jatkuvasti, huolestuminen on voinut muuttua ahdistukseksi.
Itsensä rauhoittamisen tärkeä taito
Koronatilanteeseen liittyy paljon epävarmuutta, mikä voi Penttisen mukaan herättää joissakin ihmisissä korostunutta turvattomuuden tunnetta. Ahdistuksen taustalla on hyvin usein se, että ihminen kokee, etteivät asiat ole hänen kontrollissaan.
Ihmisten psyykkiset suojautumistavat paljastuvat vasta kriisitilanteissa, kuten nyt koronapandemian aikaan. Martinin mukaan voimakas huolestuneisuus ja koronaan sairastumisen pelko voivat liittyä siihen, että ihminen ei ole elämänsä varrella omaksunut kykyä rauhoittaa itseään.
–Tämä edellyttää turvallisia ihmissuhdekokemuksia: Joku on rauhoittanut meitä lapsina. Olemme oppineet rauhoittamaan kehoamme ja mieltämme ja säilyttämään turvallisuuden tunteen, vaikka ympäristö olisi epävakaa tai uhkaava.