Ota kurpitsafaktat haltuun vielä ennen halloween-juhlia.
1.
Kurpitsojen juuret juontavat Keski-Amerikkaan, josta ne ovat levinneet maailmanlaajuisiksi viljelykasveiksi. Cucurbitae-heimoon kuuluvat kurpitsat ovat sukua kurkuille ja meloneille ja pesusienille.
2.
Talvikurpitsat kypsyvät syksyksi ja niissä on paksu kuori, joka on poistettava. Talvikurpitsa on vihreä kurpitsalaji, joka kestää jonkin aikaa varastointia. Se on suosittu lisäkevihannes Yhdysvalloissa. Kesäkurpitsat syödään, kun niiden kuori on vielä pehmeä, eikä niitä tarvitse välttämättä kuoria. Maltoon pääsee käsiksi halkaisemalla kurpitsan ja kaapimalla ensin erilleen rihmaston sekä siemenet. Siemenet kannattaa ehdottomasti ottaa talteen ja käyttää ruoanlaitossa tai napostella sinällään.
3.
Kurpitsat ovat erittäin kevyttä ja terveellistä tarjottavaa sisältäen n. 16–40 kilokaloria 100 grammaa kohden, mutta runsaasti muun muassa kaliumia ja A-vitamiinia. Kurpitsat sopivat myös hiilihydraatteja tarkkaileville.
– Oranssilihaisissa kurpitsoissa on runsaammin A-vitamiini tai sen esiastetta, mitä ei vihreissä kesäkurpitsoissa ole kuin pieni määrä, Ruralia-instituutin projektisuunnittelija, puutarhuri ja luontokartoittajaopiskelija Anne Piirainen kertoo.
4.
Kurpitsa on myös monipuolinen raaka-aine, joka sopii kaikenlaiseen ruoanlaittoon.
– Ruoanlaitossa kurpitsat sopivat kaikkeen: sosekeittona, piirakoissa, uunissa paahdettuina, pastakastikkeeseen raastettuna tai paloina, leivontaan mehevyyttä antamaan, säilöttyinä pikkelsseissä, Hyötökasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju vinkkaa.
Piirainen suosii kesäkurpitsaa.
– Oma suosikkini on vihreä kesäkurpitsa, jota voisi luonnehtia ”jokapaikanvihannekseksi”. Se on hyvä soseena, keittona ja paistettuna. Käytän sitä kasvissoseissa yhdessä muiden vihannesten kanssa vaihtelevalla kokoonpanolla, mutta eniten käytän sitä munakkaassa.Omiin makumieltymyksiin parhaiten soveltuva lajike löytyy vain kokeilemalla, sillä makuerot voivat olla suuria kurpitsan kohdalla. Kesäkurpitsassa erot eivät ole kovin isoja. Miedot kurpitsalajit kaipaavat joukkoon mausteita runsaammin kuin vahvamakuiset lajit. Mitä värikkäämpi hedelmäliha, sen voimakkaampi on maku.
5.
Kurpitsat säilyvät parhaiten +8 -+12 asteessa jopa puolitoista kuukautta. Ne ovat herkkiä etyleenille, joten esimeriksi banaanit, omenat ja tomaatit on syytä säilyttää kurpitsoista erillään.
6.
Pienempiä kurpitsoja voi kasvattaa myös parvekkeella tarpeeksi tilavassa ruukussa, kun muistaa huolehtia tilasta, tasaisesta kastelusta ja pölytyksestä.
– Kurpitsat ovat helppoja kasvattaa ja erittäin satoisia. Lisäksi kurpitsojen monikäyttöisyys ruoanlaitossa houkuttaa. Kurpitsojen kasvatuksessa on hyvä muistaa, että kasvit kasvavat suuriksi ja käyttävät paljon vettä, joten tilaa täytyy olla riittävästi ja kastelua kaivataan etenkin kesähelteillä. Joten jos parvekkeella aikoo viljellä, täytyy käyttää riittävän suuria ruukkuja. Parvekkeelle suosittelen kesäkurpitsoja, esim. pienikokoinen lajike 'Midnight' - (tummanvihreät ja maukkaat hedelmät) tai 'Buckingham' (keltaiset hedelmät ja pensasmainen kasvutapa), kertoo Laaksoharju.
Myös Piirainen kannustaa kurpitsan kasvatukseen:
– Parvekeviljelyyn suosittelisin ennemmin kesäkurpitsaa, koska sadontuotto alkaa nopeasti. Suosittua Parhenon-lajiketta on saatavilla myös harrastelijapakkauksissa. Kannatta kokeilla myös muita lajikkeita, ja valita härmänkestävä pysty/penasamaisesti kasvava lajike. Jos kurpitsaa haluaa viljellä astiassa parvekkeelle, on parempi ottaa pienihedelmäisiä lajeja, jossa hedelmäpaino ei ylitä kiloa, ja kasvu on pensasmaista. lajikkeita on kuitenkin melkoinen kirjo tarjolla harrastajaviljelijälle, joten lähinnä kasvutila sanelee lajikevalinnan. Rajoitettuun tilaan pysty/pensasmaisesti kasvavia lajeja.
Lähteet:
(MTV3)