Kotipuutarhurit ovat innostuneet myös eksoottisista siemenistä | MTV Uutiset
Kasvihöperö kansa jopa jonottaa kasviharvinaisuuksia – kotipuutarhurit ovat innostuneet myös eksoottisista siemenistä
8:16Näitä kukkia parvekkeella kannattaa kasvattaa, kertoi Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori Viiden jälkeen -ohjelmassa viime keväänä.
Julkaistu 05.03.2022 11:53
MTV LIFESTYLE - STT
Kasviharrastajan sormet alkavat hakeutuvat multaan, kun päivät pitenevät ja valon määrä lisääntyy. Suomalaisia kiinnostavat nykyisin erityisesti hyötykasvit, kertoo Marttaliiton puutarha-asiantuntija Tiina Ikonen. Niiden suosio on korostunut hänen mukaansa viimeisen kahden koronavuoden aikana.
Hyötykasveja halutaan kasvattaa itse parvekkeella ja avomaalla. Eri kasvatustavoista esimerkiksi pohjattomat viljelyslaatikot ovat nousseet suosioon.
Ne eivät kuulu enää tiluksien perälle ja pellon laitaan, vaan vaikkapa pation viereen. Ikonen kertoo niiden olevan pihasuunnittelussa käytettävä näyttävä elementti.
– Jos on vähänkään pihaa, moni haluaa viljelylaatikon sinne, jotta saa maayhteyden ja kasvatus on helpompaa, Ikonen kertoo.
Parvekkeella puolestaan vesi ei saa valua rakenteisiin, joten kasvatusastioiden tulee olla umpinaisia.
Tomaatti pysyy ykkösenä
Ensimmäiset esikasvatettavat siemenet laitetaan multaan tässä kuussa. Silti toukokuulle asti ehtii kylvää siemeniä, jos mielii saada parvekkeelleen tai pihamaalleen kukoistavia kasveja – tai jopa satoa kesän aikana.
Suosittuja itse kasvatettavia hyötykasveja ovat kurpitsat, erilaiset salaatit ja yrtit, jotka sopivat ruukkuviljelyyn.
– Salaateissa on paljon valinnanvaraa, ja ne voi kylvää vaikka suoraan parvekelaatikkoon. Yhdestä yrtistä saa taas satoa koko kesän. Ne ovat myös kauniita.
Yksi suosikeista on silti ylitse muiden. Marttaliiton Ikosen mukaan tomaatti pysyy suosikkikasvina vuodesta toiseen.
– Sen kasvatus on helppoa, kun osaa valikoida oikeat lajikkeet, kuten amppeli- tai ruukkutomaatin, eikä ensimmäisenä runkotomaattia, hän vihjaisee.
Esikasvatus aloitetaan maaliskuussa
Tomaatti vaatii noin kahden kuukauden esikasvatuksen, joka aloitetaan maaliskuussa lasitetulle parvekkeelle vietäville kasveille. Taimet on hyvä siirtää ulos toukokuun lopulla. Avoparvekkeelle tai -maalle esikasvatuksen voi aloittaa huhtikuussa, jotta sää ehtii lämmetä tarpeeksi.
Tomaatista tulee jatkuvasti markkinoille uusia lajikkeita, jotka sopivat juuri parvekekasvatukseen. Ikonen kertoo, että syömästään tomaatista voi myös ottaa talteen siemeniä itsekin ja kylvää ne sitten. Tällöin kannattaa valikoida hyvän makuinen yksilö, sillä ominaisuudet periytyvät.
Kurpitsat ovat Ikosen mukaan nopeakasvuisia. Esimerkiksi kesäkurpitsan siemenet ehtii kylvää toukokuulla. Kovakuorisia ja isoja siemeniä kannattaa liottaa yön yli ja kylvää sitten ruukkuun.
Yrttien kasvatuksessa on eroja, mutta esimerkiksi maustekirveli on yrtti, jonka voi laittaa suoraan parvekkeelle ruukkuun kasvamaan. Sen makua Ikonen luonnehtii makeaksi, hieman anikseen vivahtavalle.
– Sitä voi käyttää sellaisenaan salaateissa ja wokki-ruoissa. Se kasvaa myös sisällä ikkunalla, jonne voi jo nyt laittaa ensimmäiset kylvöt, hän sanoo.
Tuhatpäinen ryhmä innostuu hedelmistä kerta toisensa jälkeen
Kevään tulo näkyy myös Facebook-ryhmän "Hedelmän siemenestä kasvatetut" jäsenmäärässä. Ideana ryhmän kesken esitellyssä kasviharrastuksessa on, että kasvatettava siemen on peräisin hedelmästä, marjasta tai vihanneksesta.
Ryhmä on perustettu kuusi vuotta sitten. Nyt jäseniä on yli 16 000. Ryhmän ylläpitäjä on yllättynyt aiheen kovasta suosiosta.
– On päiviä, jolloin tulee satoja uusia jäseniä. Ehkä suurin kehitys on ollut viimeisen vuoden sisällä, ja keväisin aletaan katsella, mitä taas kasvattelisi, ylläpitäjä Jaana Pärenkö kertoo.
Suosituimmat ryhmäläisten keskuudessa kasvatettavat kasvit riippuvat pitkälti siitä, mitä ruokakaupoissa on milloinkin tarjolla. Kuitenkin mango, avokado, erilaiset sitrukset, papaija, pitaija ja paprikat ovat pysyneet "kärkikastissa" vuosien ajan. Keväällä paprikaa ja chiliä esikasvatetaan paljon.
Harvinaisuuksien perässä jonotetaan
Ryhmässä näkyy Pärenkön mukaan todella nopeasti, kun kauppoihin tulee uusia hedelmiä kaukomailta. Ihmiset haluavat kokeilla uusien siementen kasvatusta.
– Nopeasti aletaan kysellä, onko joku nähnyt kyseistä hedelmää ja pyydetään vinkkejä, miten sen kanssa toimitaan, Pärenkö kertoo.
Harvinaisen hedelmän kaupasta löytänyt saattaa myydä ryhmän kesken itseltään ylimääräisiksi jääneitä siemeniä, jolloin halukkaita ostajia riittää jonoksi asti.
Harvinaisempia siemenistä kasvatettuja kasveja ryhmässä ovat olleet muun muassa tamarillo, tamarindi ja hyppykurkku, joka on nyt noussut mielenkiinnon kohteeksi.
Jotkin hedelmät voivat olla myös kalliita, kuten jopa kymmenen euroa kappaleelta maksava pitaija. Siinä on kuitenkin runsas määrä siemeniä, joiden itävyys on lähes taattu. Tällöinkin yhden hedelmän siemeniä on järkevää jakaa useamman kasvattajan kesken.
Pärenkö kertoo, että jollakulla jäsenellä matkaa lähikauppaan voi olla kymmenen kilometriä, mutta ryhmän jäsenten ja postin kautta siemenet kulkevat haja-asutusalueellekin.
Kasvihöperö kansa nauttii työn tuloksista
Jotkut ryhmäläiset ovat onnistuneet kasvattamaan kasvejaan useiden vuosien ajan. Esimerkiksi sitrukset, passion, mango ja avokado voivat viettää kesät ulkona ja talvet sisällä.
– Itsekin olen sitruksia kasvattanut niin, että ne ovat olleet kesän ulkona, ja olen tuonut ne talveksi sisälle, Pärenkö sanoo.
Sisätiloissa hyötykasvit voivat tarvita erityistä kasvivaloa ja vedellä sumuttelua. Myös köynnöstäviä passionia ja ananaskirsikkaa moni ryhmäläinen on pitänyt sisällä huonekasvina esimerkiksi ikkunaa reunustamassa.
Satoa voi odottaa muun muassa sitruksista, paprikoista, chileistä ja ananaskirsikasta. Kuitenkin monelle harrastajalle mielenkiintoisinta voi olla seurata itse siemenestä kasvatetun kasvin kasvua ja nähdä omia kykyjään – että osaa luoda kasville ihanteellisen kasvuympäristön kasvu-alustan, valon ja veden suhteen.
Pärenkö otaksuu, että hedelmien siemenistä kasvien kasvattamisessa ihmisiä kiehtoo kokeilun halu ja onnistumisen riemu.
– Minusta suomalaiset ovat aika kasvihöperöä kansaa. Halutaan tehdä käsin jotain konkreettista, ja laittaa kädet multaan, hän sanoo.
Myös Marttaliiton puutarha-asiantuntija Ikonen arvelee hyötykasvien kasvatuksessa oman työn jäljen palkitsevan.
– Kasvatuksessa kiehtoo kokemus, kun itse kasvatat ja saat maistaa kasvattamiasi kasveja, hän toteaa.
