Kilpailu- ja kuluttajaviranomainen on jo useamman vuoden ajan varoittanut 365 Hankinta Oy:n lähettämistä aiheettomista sähkölaskuista. Toiminta jatkuu edelleen. Se kuormittaa kuluttajien lisäksi tuomioistuinlaitoksia.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) lakimies Jari Suurla pitää 365 Hankinnan vireille pistämiä kanteita “ainutlaatuisen vahingollisina”.
MTV uutisoi tapauksesta, jossa Leon iäkäs äiti joutui pitkään oikeusprosessiin aiheettomasta sähkölaskusta. 365 Hankinta peri maksamatonta laskua oikeusteitse, mutta iäkäs nainen ei ollut koskaan ollutkaan kyseisen yhtiön asiakas.
Suurla kertoo, että KKV:n tietojen mukaan 365 Hankinta on laittanut vireille noin tuhat epäilyttävää velkomuskannetta. MTV:n tavoittama 365 Hankinnan asianhoitaja kiistää, että kanteissa olisi kyse perusteettomasta laskutuksesta.
Kuluttaja-asiamies on avustanut 35 tapauksessa ja julkinen oikeusapu useissa tapauksissa.
Tyypillisesti 365 Hankinnan tapauksissa kuluttajat kertovat, että eivät ole koskaan nähneet edes sopimusasiakirjoja saati sitten laskuakaan, joka liittyisi kanteeseen.
Kuluttajasaatavien, eli yritysten kuluttajilta perimät velat vanhenevat yleisesti ottaen kolmessa vuodessa velan erääntymisestä tai tavaran luovutuksesta. Jos velasta on annettu tuomio, velka vanhenee viiden vuoden aikana. On seikkoja, jotka voivat katkaista velan vanhentumisen, kuten esimerkiksi jos velkoja nostaa kanteen velan perimiseksi.
KKV:n tietojen mukaan kanteet liittyen 365 Hankintaan eivät ole menestyneet oikeudessa.
Suurlan mukaan tapauksia on kahdenlaisia.
– Ensin on tapauksia, joissa sopimus on saatu aikaan erehdyttämällä, eli lupaamalla kuluttajille etuja, joita ei käytännössä ole ja kun kuluttaja on purkanut sopimuksen, yhtiö vaatii perusteettomasti sopimusrikkomismaksua tuomioistuimessa. Toisissa tapauksissa vaaditaan konkurssiin asetetun Fi-Nergy Voima Oy:n saamisia omiksi ja haetaan niitä tuomioistuimen kautta, Suurla tiivistää.
MTV:n uutisoimassa Leon äidin tapauksessa on kyse jälkimmäisestä.
"Joku aina maksaa"
Suurlan mukaan on hyvin tyypillistä, että yhtiön edustaja ei tule paikalle oikeudenkäynteihin, joissa heidän omia tapauksia käsitellään.
– Kun hän ei tule paikalle, tapauksessa annetaan yksipuolinen tuomio poissaolon jälkeen ja johon hän hakee takaisinsaantia. Silloin oikeudenkäynti jatkuu. Tuomioistuimille tästä aiheutuu myös valtavasti työtaakkaa, Suurla kertoo.
Kuka tahansa saa saattaa asioitaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, mutta normaalisti perusteettomia kanteita ei kannata laittaa vireille. Kantajalla on vastuu oikeudenkäyntikuluista.
– Mutta kun tämä kyseinen yritys on maksukyvytön, niin ei sille tule näistä käytännössä mitään seurauksia. Kanteita voidaan tehdä tuomioistuimeen vaikka kuinka paljon, Suurla toteaa.
Yhtiölle kanteiden tekeminen ei maksa mitään, mutta kun kuluttaja lähtee kannetta kiistämään hän voi joutua palkkaamaan oikeudenkäyntiavustajan ja vaikka kuluttaja voittaisikin jutun oikeudessa, ei kantajalle määrättyjä oikeudenkäyntikuluja tulisi ikinä, sillä yhtiö on varaton.
– Tässä ollaan painostuksen kohteena, Suurla toteaa.
KKV:ssä oletetaan, että yhtiön toiminta ei tähän lopu.
– Joku aina maksaa sen aiheettomana pitämänsä laskun kuitenkin. Oikeudenkäynti on tavalliselle ihmiselle aika iso kokemus ja se voi tulla kalliiksi.
KKV on tehnyt yhtiöstä tutkintapyynnön poliisille, sillä se katsoo, että yksittäisten ihmisten lisäksi kanteet kuormittavat myös tuomioistuimia kohtuuttomasti.
Leon tapauksessa oikeus katsoi, että pelkkä kanteen mukana lähetetty lasku ja tiedote eivät osoita edes sopimuksen olemassaoloa saati sen siirtoa kantajalle.
