KKO näytti ylimielisyytensä

KKO katsoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vääräksi toteamaa hovioikeuden päätöstä ei tarvitse muuttaa, vaikka tuomittu sitä haki. Juttua on tarkemmin selostettu uutissivuilla.

Nyt kyse ei ollut siitä, että tuomioistuin olisi menetellyt virheellisesti ja siten olisi rikottu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Tässä tapauksessa kyse oli oikeudenkäynnin lopputuloksesta. EIT totesi, että Suomessa tuomioistuin oli päätynyt väärään lopputulokseen. Tuomittua ei olisi saanut tuomita. 

KKO:n mukaan tilanne on kuitenkin nyt se, että vääräksi tiedetty rikostuomio saa jäädä voimaan. 

Päätöksestä paistaa korkeimman oikeuden ylimielisyys. Vaikuttaa myös siltä, että kyse on näpäytyksestä: mitäs kehtasi mennä hakemaan muutosta EIT:stä. Ehkäpä lisäkerrointa tuli vielä siitä, että kyse oli sananvapausjutusta.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee vielä sekin, että vuonna 1999 KKO itse hylkäsi tuomitun valituslupahakemuksen. Korkeimmassa oikeudessa ei siis ymmärretty Vaasan hovioikeuden päätöksen virheellisyyttä.

Nyt neljä oikeusneuvosta KKO:ssa ei ymmärränyt, että väärät päätökset pitää korjata. Yksi ymmärsi ja päätös syntyi äänestyksen jälkeen 4-1.

KKO vetoaa kielteisessä ratkaisussaan siihen, että kyse oli vain sakoista ja tuomiosta on kulunut pitkä aika. Asiaa siis vähätellään kuin kyseessä olisi pikkujuttu.  Ylimielisesti ajattelevan oikeuden näkökulmasta näin voi olla, muttei tuomitun.

EIT määräsi valtion korvaamaan sakot, mutta tuskinpa tuomittu olisi tuomionpurkua hakenut, jollei olisi kokenut asiaa tärkeäksi itselleen. Kyse ei epäilemättä ollut vain sakoista, vaan periaatteesta.

Kestoon vetoaminen on kummallista. Päätöksessä lausutaan: "Korkein oikeus toteaa, että hovioikeuden tuomion lainvoimaiseksi tulosta on kulunut yli kuusi vuotta hakemuksen tekemiseen."

Tästä kuuden vuoden ajasta juttu oli noin viisi vuotta EIT:n käsittelyssä.  

Koko jutun kesto on muutenkin käsittämätön. Epäilty rikos tapahtui 1996 ja Suomen oikeuslaitokselta kului yli kolme vuotta väärän ratkaisun tekemiseen. EIT:ltä taasen kesti viisi vuotta todeta, että päätös on virheellinen. Ja nyt KKO käytti vielä peräti 2,5 vuotta sen ratkaisemiseen, että väärää päätöstä ei oikaista.

Oikeudenkäytön pitäisi olla oikeaa, uskottavaa ja joutuisaa. Tässä tapauksessa se oli väärää, epäluotettavaa ja hidasta.

Loppuun vielä muistutuksena Olaus Petrin 1530-luvulla kirjoittaminen tuomarinohjeiden yksi keskeisistä ajatuksista:

"Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan." 

Olaus Petrin tuomarinohjeet ovat olleet lakikirjan johdantona noin 360 vuotta.