Instagramin Kirppismummo Ann-Britt Felin-Aalto on aina rakastanut kauniita asioita. Ennakkoluuloton päätös vei pankkialalla työskennelleen naisen yhtäkkiä 1980-luvulla Italiaan suomalaisen muotijournalismin yhdeksi pioneeriksi.
Kevään aikana loviisalaisesta Ann-Britt Felin-Aallosta, 75, tuli lähes yhdellä sysäyksellä Instagramissa suosittu hahmo Kirppismummo-tilinsä myötä. Tällä hetkellä Kirppismummolla on Instagramissa jo yli 40 000 seuraajaa.
Kirppismummona Felin-Aalto esittelee tyyliään ja useimmiten kirppiksiltä tekemiään löytöjä sekä vaatteisiinsa itse tekemiään tuunauksia.
Ennen Kirppismummoa Felin-Aalto ei kertomansa mukaan ollut kovinkaan aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, muta hän oli kuitenkin inspiroitunut saksalaisvaikuttaja Alexandra Lappista, jonka sisällöissä vilahtelee usein hänen oma äitinsä.
– Se on minusta niin ihanaa, että äiti ja tytär tekevät yhdessä. Ajattelin, että okei, ja ehdotin omalle tyttärelleni, että eikö voitaisi joku tämmöinen tehdä. Siitä se ajatus ylipäätään syntyi.
Sen tarkempaa sisältösuunnitelmaa ei tehty, mutta kaiken keskiössä pitäisi olla kirpputoreilta tehdyt löydöt. Felin-Aallon perheenjäsenten keskuudessa pohdittiin, että sitten tulisi myös olla ainakin kunnon laitteet ja viimeisen päälle kamerat.
Toista mieltä oli Kirppismummo itse.
– Ei, ei, huitsin vitsin Nevadaan. Minä rupeen nyt vaan tekemään, koska jos en tee niin, ei siitä koskaan mitään synny. Harjoitellaan nyt ainakin, Felin-Aalto kertoo ajatelleensa.
Ajatuksena olikin, että tovin aikaa olisi saanut harjoitella rauhassa, ja videoita katsoisivat lähinnä omat läheiset. Yhtäkkiä kuitenkin muutkin ihmiset alkoivat löytää tiensä Kirppismummon sisältöjen pariin, joille kertyi huomion lisäksi reaktioita.
Sitten seuraajia oli ensimmäiset tuhat, joille Felin-Aalto päätti tehdä kiitosvideon.
– Ennen kuin sain sen tuuttiin, niin sitten oli jo kaksi tuhatta.
Jos video ei näy, voit katsoa sen tästä.
Nyt seuraajia on kymmeniä tuhansia. Se ei Felin-Aallon mukaan koskaan ollut yksi alkuperäisistä tavoitteista.
– Olin ajatellut, että ehdin harjoitella, että tytöt, meidän perheen naiset katsovat ja antavat minulle vähän neuvoja. Ajattelin myös, että olisin vähän kiertänyt Loviisan liikkeitä ja harjoitellut sillä tavalla. Mutta harjoitus jäi.
Lue myös: Loviisalainen Ann-Britt, 75, vei intohimonsa Instagramiin ja yllättyi: "Tämmöiselle eläkeläiselle se oli aikamoinen muutos"
Häkellyttävää Felin-Aallolle oli kasvavien seuraajamäärien lisäksi myös palaute, jota hän sai. Osa viesteistä on ollut hyvin henkilökohtaisia, ja ne tuntuvat äärimmäisen liikuttavilta.
– Tuli paljon sellaista, että "minulla ei ole enää mummoa, voisitko olla minun somemummoni". Ja myös sellaisia, että "nyt vanheneminen ei tunnukaan enää niin pahalta".
– Kyllähän se liikutti minunkin sydäntäni, että olin niistä todella otettu, Felin-Aalto kertoo herkistyneenä.
Kirpputori avasi silmät
Kauniit asiat ovat olleet aina Felin-Aallolle tärkeitä, pikkutytöstä lähtien. Myös pukeutumisessa.
Rakkaus kirpputoreihin syttyi äkkiarvaamatta 1980-luvun puolivälin tienoilla. Siitä voi kiittää ainakin osittain Felin-Aallon ystävää, joka Yhdysvalloista Suomeen muuttaessaan oli "hieman peeaa".
– Kuulin, että Hietalahden kirpputori tulisi ensimmäistä kertaa. Sanoin, että nyt kaivellaan kaikkea mummon vintiltä ja mennään sinne, kerätään sinulle rahaa. Ja oikeasti kerättiin 20 000 markkaa hänelle semmoista alkupääomaa täällä Suomessa, että hän pärjäisi ja saisi edes ruokaa suuhunsa.
Torilla oli paljon muitakin vaatemyyjiä, myös silloisia suomalaisia silmäätekeviä henkilöitä. Silloin Felin-Aallon silmät avautuivat: kirppiksiltähän voisi ostaa myös itselleen vaatteita. Hienojakin sellaisia.
Siihen aikaan second hand ei ollut läheskään samankaltainen käsite, kuin se on nykyään. Kierrätetyn tavaran myymälöitä ei käytännössä ollut antiikkihuonekaluliikkeitä lukuun ottamatta, vaan kaupat käytetyistä esineistä ja vaatteista tehtiin toreilla.
Myös muotiin Felin-Aallon suhde on ollut pitkään vahva. Aikanaan hän pääsi elämään ja hengittämään sitä tyttärensä ansiosta, joka oli suunnannut Italiaan alan opintoihin 1980-luvun lopussa ja ehdotti äidilleen, pitäisikö tämän lähteä mukaan.
– Minä lähdin sitten kahdenkymmenen pankkivuoden jälkeen sinne hänen kanssaan.
Toimettomaksi ei Felin-Aalto aikonut Italiassa jäädä. Ennen lähtöään hän päätti, että hänestä tulisi muotitoimittaja.
Niinpä hän marssi itsevarmana Gloria- sekä Muoti + Kauneus -lehtien päätoimittajien pakeille.
– Kerroin, että lähden Italiaan ja voisin tehdä teille muotijuttuja ja kuvata muotia siellä. Niinpä minätyttö tein ja luulen, että saatan olla ensimmäisiä, jotka ovat tehneet katumuotia (Suomessa).
Italiassa Felin-Aalto istui kaupunkien kaduilla kameransa kanssa ja kuvasi ohi kulkevia ihmisiä, taltioiden mitä erilaisimpia tyylejä. Hän oppi muodista paljon nähtyään sitä läheltä, niin kaupunkien kaduilla kuin muotiviikoillakin.
– Se oli inspiroivaa, koska italialaiset naiset todellakin osaavat pukeutua.
Itsestään huolta pitäminen on kunnioitusta myös muita kohtaan
Oman pukeutumisen miettiminen tarkkaan on Felin-Aallolle jokapäiväistä. Muotikiinnostuksen sekä itsensä ilahduttamisen lisäksi siihen on toinen syy, joka on hänelle aivan yhtä tärkeä.
– Meissä vanhoissa ihmisissä on tämmöinen kunnioitus ympäristöä kohtaan, johon liittyy myös se pukeutuminen. Ne ovat niitä arvoja, mitä ei ehkä enää niin vaalita.
– Se on sitä, että tietyllä tavalla kunnioitat kanssaihmisiäsi sillä, että sinäkin olet siisti. Joku tämän tyyppinen viesti.
Kun Felin-Aalto päätti tulla takaisin Suomeen Italiasta, päätti hän muuttaa jälleen elämänsä suuntaa ja ryhtyä yrittäjäksi. Kontakteja oli ehtinyt Italian aikoina kertyä, joten hän alkoi tuoda Suomeen ensimmäisten joukossa kauneudenhoitolaitteita.
Uudessa työssään Felin-Aalto jatkoi samaa linjaa, jonka oli omaksunut aikoinaan jo pankkialalla.
– Tapasin paljon ihmisiä ja kyllä siinä piti olla edustava. Siitä on tullut semmoinen luonteva osa itseä ja sitä haluaa jatkaa, vaikka täällä pikku-Loviisassa nyt voisi vetää jossain pieruverkkareissa ilman, että kukaan reagoisi.
Jos video ei näy, voit katsoa sen tästä.
Felin-Aalto muistuttaa, että loppujen lopuksi hänen oma tyylinsä on hyvin yksinkertainen. Pienillä asioilla asua kuin asua voi hieman "upgreidata" ja yksityiskohtien lisääminen saattaa saada aikaan suurenkin muutoksen.
Sen lisäksi, että näkee käytetyssä kaunista, voi myös oppia näkemään sen potentiaalin. Monista asioista voi tehdä tuunaamalla itselleen sopivia ja mieluisia.
Felin-Aallolla on yllään beigen pitkähihaisen takin alla valkoinen asu, jota hän käyttää esimerkkinä.
– Kuka tahansa voi hankkia valkoiset farkut ja valkoisen puseron sekä jonkun rätin, jonka kietaisee kaulaan, ja heittää vaan jonkun takin päälle. Ei siinä sillä tavalla ole mitään kummallista. On hyvin mahdollista tehdä samoja asioita, jos tuntuu siltä, että haluaisi jotain samantyyppistä, Felin-Aalto muistuttaa.
– Kyllä sitä myös haluan jatkaa, että olen oma itseni, myös somessa. Jos nyt vaikka kuvaan ja jotain sattuu, kuten vappuhousut jalassa meinasin kaatua videolla, niin kyllä se saa myös jäädä siihen. En halua rakentaa mitään epätodellisen hienoja kuvia, koska en ole mikään epätodellisen hieno.
Eteenpäin ajaa myös seuraajilta tullut palaute. Kun Felin-Aalto julkaisi Instagramissa videoita, joiden koki itse olleen vielä harjoitusversioita, tulvi hänen inboksiinsa viestejä, joiden sanoman ydin oli sama: ole juuri tuollainen kuin olet, olet hyvä juuri noin, älä vain muutu.
Tällä hetkellä somen tekeminen on Kirppismummolle kivaa ja inspiroivaa. Se ei haittaa, vaikka tuntuisikin välillä vähän työltä, sillä työteliäs Felin-Aalto on ollut aina.
Mutta mikäli tunnelma tekemisessä muuttuu, Felin-Aalto tietää rajansa ja muistaa olla itselleenkin armollinen.
– Niin kauan, kun se on kivaa, niin tehdään, mutta Kirppismummolla on myöskin lupa milloin tahansa sanoa, että hei, tämä oli ihan hirveän kiva matka teidän kanssa, mutta tämä mummo menee nyt eläkkeelle.
– Mutta on tämä ollut hienoa, ja se palaute mitä saan, on niin kivaa, niin kyllähän se kannustaa, että oikeasti haluan tehdä tätä. Aivoni raksuttavat koko ajan, että mitä uutta voisin keksiä ja millaista uutta näkökulmaa tuoda. Opin seuraajiltani ja toivottavasti myös seuraajani oppivat jotain minulta.