Niko Saarinen kertoo perhettään kohdanneista tragedioista Niko – Kaikki mitä en ole kertonut -elämäkerrassaan.
Niko Saarinen kertoo 13. elokuuta julkaistussa, Mari Koppisen kirjoittamassa elämäkerrassaan Niko – Kaikki mitä en ole kertonut (Otava) enojensa Kapen ja Laten kuolemista.
Saarinen kertoo kirjassaan, että piti äitinsä veljiä Kapea ja Latea kuin isoveljinään. Hän muistelee elämänsä kolmen ensimmäisen vuoden olleen onnentäyteisiä ympärillä olevien läheisten sekä rakkauden ansiosta.
– Sitten Late murhattiin ja lapsuuteni loppui, Saarinen kertoo kirjassaan.
Kirjan mukaan lehdissä kerrottiin marraskuussa 1989, että Kemiärven rautatieaseman parkkipaikalta oli löydetty autosta kuolleina mies ja nainen. Vainajat olivat Saarisen Late-eno ja tämän entinen tyttöystävä Petra. Latella oli ollut kädessään pistooli.
Lehdissä väläytettiin ex-parin riitaa, joka olisi päättynyt miehen ampumaan laukaukseen, sekä mustasukkaisuusdraamaa, jossa Late olisi ampunut ensin Petran ja sitten itsensä.
Kirjassa kerrotaan, että Petran kuolema oli kirjattu poliisitutkintapöytäkirjaan tapoksi ja Laten kuolema ruumiinavauspöytäkirjassa itsemurhaksi.
Vuonna 1991 Saarisen perhe joutui kohtaamaan samanlaisen tragedian uudelleen, kun myös toinen äidin velijstä, Kape, surmattiin. Tuolloin lehdet olivat kirjoittaneet helsinkiläismiehen saaneen surmansa puukkotappelussa.
Lue myös: Niko Saarisen elämästä julkaistaan kirja – juontaja avautuu rankasta prosessista itkuisella videolla
Saariselle selvisi vasta täysi-ikäisenä, mitä hänen perheessään oli todella tapahtunut.
– Tajusin, että perheeni puhumattomuus johtui ennen kaikkea pelosta. Asioista ei haluta puhua julkisesti myöskään siksi, ettei todellisista tapahtumista ole mustaa valkoisella. Kape yritti myöhemmin selvittää Laten ja tyttöystävän kuolemia, ja silloin hänetkin tapettiin, hän sanoo kirjassa.
Saarinen kertoo, ettei hänen enojaan pidetty koskaan virallisesti henkirikoksen uhreina. Laten ja Petran tapauksessa oli poliisitutkinnan ja oikeuslääkärilausunnon mukaan kyse taposta ja itsemurhasta, ja Kapen puukottajaa vastaan nostettu syyte taposta hylättiin raastuvanoikeudessa.
– Jokainen meistä kuitenkin tiesi, etteivät asiat menneet niin kuin poliisi ja oikeus päättivät. Sekä Late, Petra että Kape tapettiin, ja kaikki kuolemat linkittyivät yhteen, Saarinen sanoo kirjassa.
Kirjassa kerrotaan, että Suomen tunnetuimpiin rikollisiin lukeutuva Ilpo Larha tunnusti vuoden 1994 Lahden piirityksen yhteydessä poliisille surmanneensa Laten ja Petran autoon Kemijärvellä 1989. Kirjan mukaan Larha kertoi, että oli surmannut Petran ensin vahingossa, ja sen jälkeen ampunut Laten. Hän oli kertomansa mukaan lavastanut murhat tapoksi ja itsemurhaksi laittamalla aseen Laten käteen.
Kirjan mukaan Helsingin Sanomat kertoi kesäkuussa 1994, että poliisi oli yrittänyt selvittää Larhan tunnustuksia, muttei löytänyt mitään konkreettista. Larhan osuutta ei ollut pystytty varmistamaan, mutta ei myöskään sulkemaan pois.
– Poliisi epäili, että Larha oli voinut saada tietonsa tapauksesta vanhasta Alibista, jossa Petran ja Laten tapauksesta oli kerrottu. Poliisin mielestä Larha haki tunnustuksellaan vain julkisuutta, mutta perheeni oli eri mieltä.