Minna Eväsoja: Shoshin. Aloittelijan mieli. Japanilaisia ajatuksia ja ajatuksia Japanista. Gummerus. 2018. 196 s.
”Mestarin tasolle ei ole oikotietä. Perusteet ja säännöt ovat kaiken oppimisen pohja ja niiden tulee olla hyvin hallussa, oli kyse sitten tieteestä, teetaiteesta tai kalligrafiasta.”
Japani-tutkija Minna Eväsojan kirja ei saata lukijaa mestariuteen (sellainen veisi puoli elinikää ja vaatisi siihen pyrkimisen oivaltamista), mutta se avaa Japania vähemmän tuntevalle kulttuurin, estetiikan ja ajattelutavan käsitteistöä ja sanastoa hänen omin tulkinnoin. Se ei ole kaiken kattava panoraama, vaan kiireettömiä askeleita perinteessä.
Luin kirjaa shoshin eli aloittelijan mielin, ”ennakkoluulottomasti, avoimesti, vaatimattomasti ja nöyrästi”, sillä nousevan auringon maa on tämän arvion kirjoittajalle vieras.
Teehuoneiden estetiikka
Keskeinen kulttuurisen estetiikan eräänlainen kokonaistaideteos on teetaiteen teeseremonia tiloineen, esineineen, hämärän tiloineen ja tapoineen.
Teehuoneet ovat ulkoa vaatimattomia, mutta onnistunut seremonia ei olekaan kiinni prameudesta, vaan ajan kanssa toteutetusta tapahtumien ketjusta, missä hienovaraisuus ja yksinkertaisuus ovat filosofian ydin.
Eväsoja puhuu sydämen asenteesta myös teehen liittyen, ja liittää sen zeniin. Lukemattomat toistot ovat perinteisen taidemuodon ytimessä Japanissa.
”Niin teessä kuin zenissä muoto vapauttaa mielen ja estetisoi liikkeen. Jokainen liike on tarkoin harkittu ja tehtävä pyritään tekemään mahdollisimman vähällä liikkeellä. Mitään ei tehdä turhaan, jotta tunnelman tyyneys ja hiljaisuus eivät häiriintyisi.”