Suomenlinnan bastionin kätköissä sijaitsee japanilainen teehuone, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Teetaiteen opiskelulla on pitkät perinteet, ja piilotettu sijainti liittyy teehuonekulttuuriin.
Teetaide eli chadō on satoja vuosia vanha perinne, joka on kehittynyt Japanissa omaksi taiteenlajikseen. Teetilaisuus voi perinteisesti kestää yli viisi tuntia, ja sen keskiössä on teehuoneen, teen, siihen valmistukseen liittyvien esineiden, sekä ihmisten estetiikka ja niiden harmonia.
Suomenlinnan teehuone on ainoa laatuaan Suomessa. Se rakennettiin Susisaaren bastionin vanhaan kasemattiin 2000-luvun alussa, kun Japanissa Urasenken teekoulussa teetä opiskelleet suomalaiset halusivat paikan, jossa jatkaa teetaiteen harjoittamista. Paikaksi valikoitui Suomenlinna.
Japanilaisen estetiikan dosentti ja japanilaisesta kulttuurista useita kirjoja kirjoittanut Minna Eväsoja kertoo, että Urasenken teehuoneet Kiotossa ajoittuvat 1500-luvulle, ja teehuoneet voivat maksaa enemmän kuin asunto Tokiossa.
Syy on se, että teehuone vaatii erityisiä rakennustaitoja, joita harvalta enää löytyy. Suomenlinnan teehuoneen suunnittelussa oli mukana Urasenken teekoulun arkkitehti.
– Suomenlinna tuntui juuri sopivalta, sillä se on Unescon maailmanperintökohde ja historiallinen kohde. Tuntui, että täällä on juuri sellaista syrjäänvetäytyvää tunnelmaa, jota teetaiteessa arvostetaan.
Suomenlinnan teehuone Tokuyūan sijaitsee Susisaaren bastionissa vanhassa kasematissa.Jani Rolamo
Kätketty teehuone
Teehuoneen piilotettu luonne ei ole sattumaa.
– Japanilaiset teehuoneet ovat usein puutarhojen perällä piilossa maailman katseelta, ja myöskin täällä bastionissa me olemme samalla lailla piilossa maailman katseilta. Harva edes tietää, että täällä on japanilainen teehuone, Eväsoja kuvailee.
Tyypillinen teehuone sijaitsee puutarhan keskellä, joka on nimeltään roji, joka tarkoittaa paljasta maata tai kasteista polkua.
– Se on pieni ikivihreä polku, jossa askelmat johdattavat kohti teehuonetta. Pienet teemajat sijaitsevat aina puutarhan perällä, ja koko kokonaisuutta kiertää muuri. Kiotossa, jossa olen pitkään asunut, on paljon teehuoneita, mutta harva tietää, missä ne sijaitsevat. Ne ovat aina piilossa maailman silmiltä, ne ovat kätkössä jossakin.
Japanissa teehuoneet sijaitsevat yleensä polkupuutarhan perällä, piilossa katseilta.Jani Rolamo
Vaikka Suomenlinnassa ei teepuutarhaa olekaan, toimii matka teehuoneelle silti eräänlaisena kasteisen kivipolun kokemuksena, reittinä toiseen maailmaan, ajattelee japanilaisen teen asiantuntija Yumi Sugano.
– Lautalla matkustaminen ja mantereesta irtautuminen saa unohtamaan siellä olevan todellisuuden, ja täällä teehen keskittyminen toimii japanilaisen puutarhan korvikkeena.
Teehuoneeseen tullaan hyvin aikein
Suomenlinnan teehuone on nimeltään Tokuyūan, eli hyveiden maja. Se on kuukausittaisia yleisölle avoimia tilaisuuksia lukuun ottamatta ainoastaan teetaiteen opiskelijoiden käytössä.
Teen opiskeluun liittyy runsaasti tarkkaan määritettyjä käytäntöjä, ja sitä kutsutaankin länsimaissa usein hieman harhaanjohtavasti teeseremoniaksi. Teehuoneessa juodaan matchaa, eli jauhettua vihreää teetä, jonka valmistus vieraiden edessä on tarkka prosessi.
– Tee ja teetaide eli chadō ovat eri asioita. Historiassa teetaide on saanut erilaisia muotoja, ja käytännössä teen valmistaminen ja juominen on sen keskiössä. Teetaide on teen valmistamisen ja tilanteiden opiskelua. Se ei kestä yhtä tai kahta vuotta, vaan se on koko elämän läpi kestävä prosessi, Sugano kertoo.
Teetaide on toiminut myös diplomatian välineenä. 1500-luvulla samuraipäälliköt kävivät niissä neuvotteluja, ja teehuoneen filosofiaan kuuluu se, että kaikki ovat siellä tasavertaisia. Perinteiseen japanilaiseen teemajaan käydään sisään pienestä luukusta, josta ei voinut viedä miekkaa mukanaan sisään. Teehuoneeseen tultiin aina hyvin aikein.
Sugano toimii Suomessa sushiravintoloitsijana, ja on asunut Suomessa vuosia. Aiemmin häntä ei kiinnostanut teetaide ollenkaan, mutta Suomeen tultuaan hän halusi taas opetella Japanin kulttuuriin liittyviä asioita, ja teen opiskelu liittyi sopivasti hänen kiinnostuksiinsa ruokaan ja juomaan.
– Tämä toimii myös Japanin kulttuurin uudelleenopiskeluna. Myös teen historia kiinnosti minua – alunperin tee valmistettiin piilossa sermin takana, mutta se on muovautunut historian saatossa tilaisuudeksi, jossa tee valmistetaan vieraiden edessä, ja jokainen liike päästä varpaisiin on tarkkaan harkittu.
Estetiikka ja harmonia
Eväsojan mukaan kätkeytyneisyys liittyy japanilaiseen estetiikkaan enemmänkin.
– Tällainen karuus ja kätketty kauneus, tai syrjäänvetäytyneisyys on osa japanilaista estetiikkakäsitystä, Eväsoja kuvailee.
Tilan, puutarhan ja esineiden ulkonäkö, kimonoon pukeutuneet ihmiset ja näiden välinen harmonia ovatkin tilaisuuden keskiössä.
– Teetilaisuus voi parhaimmillaan olla kuin yksityienn taidenäyttely, jossa on kukkien asettelua, kalligrafiaa ja esineet jotka valitaan huolella johonkin teemaan tai ajatukseen liittyen juuri kyseistä tilaisuutta varten.
Teetilaisuus voi perinteisesti kestää yli viisi tuntia, ja sen keskiössä on teehuoneen, teen, siihen valmistukseen liittyvien esineiden, sekä ihmisten estetiikka ja niiden harmonia.Jani Rolamo
Yhteinen sielunmaisema
Suomenlinnan teehuone on yksi esimerkki suomalaisten kiinnostuksesta japanilaiseen kulttuuriin, että suomalaisten ja japanilaisten erityisestä suhteesta. Sugano kertoo kuulevansa usein niin suomalaisten kuin japanilaisten suusta, että maat muistuttavat toisiaan.
– Suomalaisista huokuu tietynlainen oman tilan tuntu, ja he ovat japanilaisten tavoin vaatimattomia. Se jotenkin rauhoittaa, että ei ole pakko aina korostaa itseään kaikessa, ja minusta se on hyvä asia Suomessa. Teetaiteessakin on samanlainen ajatus – ja täällä etäisyyden ja oman tilan tuntu on hyvin japanilaismainen.
Minna Eväsojan mielestä suomalaisilla ja japanilaisilla on samanlainen sielunmaisema, ja molemmat pitävät luonnonmukaisuudesta.
– Myös mieltymys karuun ja vaatimattomaan, ja tällainen syrjäänvetäytyväisys ovat asioita jotka yhdistävät meitä. Suomalainen osaa olla hiljaa tilassa, mitä japanilaiset arvostavat. Sellaisten ihmisten kanssa joiden kanssa on hyvä olla, voi olla myös hiljaa.
Eväsojan mielestä japanilaiset arvostavat Suomessa paljon luontoa, joka on puhdas ja johon voi kulkea astumalla ovesta ulos.
– Japanissa suurissa kaupungeissa näin ei valitettavasti enää ole. Siellä on maksullisia puutarhoja, mutta se, että voit vain olla ulkona ja luonto on heti kaikkialla saavutettavissa, on aika eksoottista suurissa kaupungeissa asuville japanilaisille.
"Kuin hyvä avioliitto"
Minna Eväsoja on kirjoittanut useita kirjoja Japanin kulttuurista, estetiikasta ja ihmisistä. Hänen uusin teoksensa Sensei. Oppilaana Kiotossa (Gummerus 2023) ilmestyi alkuvuodesta, ja siinä hän kertoo kokemuksistaan väitöskirjatutkijana japanilaisen opettajansa johdolla, joka oli kuin hahmo menneestä maailmasta. Kirja on ollut suosittu, ja siitä on otettu jo toinen painos.
– Japani on kiinnostanut minusta suomalaisia aina. Joskus kiinnostuksessa on ollut aaltoliikettä, mutta minusta tämä Suomen ja Japanin välinen rakkaussuhde on ollut pitkäaikainen ja kestävä, kuin hyvä avioliitto. Ja se jatkuu edelleen.
Katso videolta MTV Uutisten vierailu Suomenlinnan teehuoneella.
