Louvreen murtautuneet varkaat olivat Ranskan kulttuuriministerin Rachida Datin mukaan ammattilaisia. Murto oli hänen mukaansa ohi neljässä minuutissa.
Louvreen sunnuntaiaamuna iskeneet varkaat näyttävät tienneen, mitä hakivat. He vaikuttavat nousseen nosturin avulla toisen kerroksen parvekkeelle, josta he pääsivät ikkunan kautta Galerie d'Apolloniin eli Apollo-galleriaan.
Apollo-galleria on tärkeä osa Louvrea.
Aurinkokuninkaana tunnetuksi tullut Ludvig XIV oli vain 23-vuotias, kun hän nimitti hovimaalarinsa Charles Le Brunin vastaamaan tulipalon tuhonneen tilan koristelusta.
Lue myös: ”Korvaamattomat" Napoleonin korut olivat hetkessä tiessään – Louvren ryöstäjien kyydistä putosi kruunu
Le Brun kutsui avukseen aikakauden parhaat taiteilijat. Apollo-galleriasta tuli Ranskan ensimmäinen kuninkaallinen galleria ja se toimi esikuvana Versailles'n palatsin Peilisalille.
Ranskan kruununjalokivet esillä
Apollo-galleria on ollut osa Louvren museota 1790-luvulta lähtien. Ranskan kruununjalokivet ovat olleet näytillä siellä vuodesta 1887.
Yksi näistä on Regent-timantti. Se löydettiin Intiasta vuonna 1698, ja se oli aikansa suurin timantti. Pariisin syyttäjän mukaan 60 miljoonan dollarin arvoinen Regent-timantti ei kuitenkaan päätynyt varkaiden käsiin.
Orleanssin herttua Filip II osti timantin vuonna 1717, minkä jälkeen se liitettiin Ranskan kruununjalokiviin. Napoleon piti timanttia miekassaan. Ludvig XV puolestaan kruunussaan, joka oli esillä galleriassa.
Muita arvokkaita esillä olleita esineitä olivat muun muassa Ranskan keisarinna Eugénien kruunu ja kuningatar Marie Amélien korut.
Julkisuuteen ei ole vielä kerrottu, mitä kaikkea varkaat veivät Apollo-galleriasta.
Ranskan kulttuuriministeri Rachida Datin mukaan varkaat olivat ammattilaisia. Ryöstö kesti yhteensä vain neljä minuuttia.
Juttua täydennetty kello 20.20. Arvokas Regent-timantti ei päätynyt varkaiden käsiin.