Alain Mabanckou: Kuppinurin. Aviador. 192 s. 2020 (suom. Jaana Seppänen)
Miestä väkevämpään mieltynyt äijä surkuttelee elämäänsä ja kuuntelee toisia kohtalontovereitaan baarissa päivästä toiseen.
Nämä niin sanotut rajut tilitykset eivät ole suomalaisten yksinoikeus.
Kuppinurin-niminen ikääntyneempi mies on juuttunut lasin ääreen tuhansia kilometrejä Suomesta etelään Brazzavilleen Kongon tasavaltaan, kapakkaan nimeltään Rahalla $aa.
Sen omistaja Umpikotilo on vaatinut kirjallisesti kyvykästä Kuppinurinia ylöskirjaamaan asiakkaidensa murheita. Kronikoitsijan omakin tulee kerrottua siinä sivussa ja sivuilla.
Kongossa syntyneen, Ranskassa ja Yhdysvalloissa asuvan Alain Mabanckoun roisi, hauska ja hengästyttävästi tarinoiva romaani kertoo pohjavireeltään surullisia ja väkivaltaisiakin elämänkohtaloita.
Kännääminen, kusemiskilpailut ja toisen puolison kiksauttaminen kulkevat samassa virrassa Ranskan siirtomaahistorian, sen jälkien ja identiteettien käsittelyn kanssa.
On niin kouluja käyneen ja Pariisia myöten menestyneen alamäkeä, karismaattisia uskonnollisia huijarijohtajia, kuin valtaapitävien väkivaltakoneiston väkivaltaa, mikä on myös raakaa todellisuutta. Unelmien Amerikkakin on koettu.