Silja Pitkänen& Ville-Juhani Sutinen: Propagandan historia. Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan. Into. 2018. 296 s.
Propaganda on yhtä vanha kuin vähänkin isommat ihmisyhteisöt, mutta mitä se on?
Propaganda on vaikuttamista ja massakommunikaatiota. Se vaatii viestin lähettäjän, viestin, vastaanottajan ja levityskanavan. Se on manipuloivaa kommunikaatiota.
Se on tarkoituksellista, ja se pyrkii muuttamaan ihmisten toimintaa, tai ylläpitämään vallitsevaa näkemystä niin harjoitetusta politiikasta, vihollisesta kuin kaupallisesta tuotteesta.
On luonteeltaan poliittista, uskonnollista, taloudellista, moraalista, sosiaalista, diplomaattista ja sotilaallista propagandaa, tutkija Oliver Thomson listaa.
On lisäksi tekojen propagandaa, esimerkkeinä näyttävät terrori-iskut tai vaikka Ranskan vallankumouksen giljotiini. On myös monumenteilla ja esineillä levitettävää propagandaa.
Propaganda ei aina vain suoraa valetta
Propaganda ei ole yhtä kuin väärän tiedon levittäminen, vaikka siinä on mukana aina myös valheita.
Propaganda jaetaan valkoiseen, mustaan ja harmaaseen. Kuten voi päätellä, värit ilmaisevat, millä totuus- ja kommunikaatio-otteilla viestiä yritetään saada läpi, ja kuinka avoin on viestin lähettäjän identiteetti.