Silja Pitkänen& Ville-Juhani Sutinen: Propagandan historia. Kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan. Into. 2018. 296 s.
Propaganda on yhtä vanha kuin vähänkin isommat ihmisyhteisöt, mutta mitä se on?
Propaganda on vaikuttamista ja massakommunikaatiota. Se vaatii viestin lähettäjän, viestin, vastaanottajan ja levityskanavan. Se on manipuloivaa kommunikaatiota.
Se on tarkoituksellista, ja se pyrkii muuttamaan ihmisten toimintaa, tai ylläpitämään vallitsevaa näkemystä niin harjoitetusta politiikasta, vihollisesta kuin kaupallisesta tuotteesta.
On luonteeltaan poliittista, uskonnollista, taloudellista, moraalista, sosiaalista, diplomaattista ja sotilaallista propagandaa, tutkija Oliver Thomson listaa.
On lisäksi tekojen propagandaa, esimerkkeinä näyttävät terrori-iskut tai vaikka Ranskan vallankumouksen giljotiini. On myös monumenteilla ja esineillä levitettävää propagandaa.
Propaganda ei aina vain suoraa valetta
Propaganda ei ole yhtä kuin väärän tiedon levittäminen, vaikka siinä on mukana aina myös valheita.
Propaganda jaetaan valkoiseen, mustaan ja harmaaseen. Kuten voi päätellä, värit ilmaisevat, millä totuus- ja kommunikaatio-otteilla viestiä yritetään saada läpi, ja kuinka avoin on viestin lähettäjän identiteetti.
Näiden kuvausten perusteella kuka tahansa voi olla propagandisti, joten ei kannata niellä kaikkea eteensä saamaansa pureksimatta.
Muun muassa näin propagandaa lähestyvät tietokirjailija Silja Pitkänen ja kirjailija Ville-Juhani Sutinen propagandan historiaa käsittelevässä kirjassaan.
Propaganda on kuin saippuapala. Sen eksakti, tyhjentävä määrittely on vaikeaa. Puhumattakaan joskus sen paljastamisesta ja purkamisesta.
Uskonsodat toivat propagandan
Propaganda ei ole ole ollut Hitlerin, Stalinin tai Maon ’etuoikeus´.
Ihmismieleen vaikuttamista pohtivat ja sitä toteuttivat niin antiikin filosofit ja poliitikot, kuin vaikkapa kiinalaiset. Käsitteenä propaganda syntyi Euroopan 1500-1600-lukujen uskonsotien myllerryksessä.
Martti Lutheria ja kumppaneita vastaan käynyt katolinen kirkko vastauskonpuhdistuksensa osana perusti Sacra Congregatio de Propaganda Fiden. Tämä laitos nimensä mukaisesti pyrki edistämään pyhän seurakunnan eli Rooman kirkon oppeja.
Kirjan mukaan kolmikymmenvuotinen sota oli ensimmäinen täysimittainen propagandasota.
Sota onkin keskeinen propagandan kenttä.
Propagandalla pohjustetaan tulevaa, luodaan vihollis- ja kauhukuvia, käydään vastapropagandaa, harjoitetaan aivopesua (Korean sodan aikainen termi). Konflikteja on pohjustettu ja kiihdytetty myös nk. valeuutisilla jo ennen nettiaikaa.
Teknologia propagandan siunaus
Teknologian kehitys mahdollisti yhä tehokkaamman propagandan levittämisen.
Kirjapainotaito pikku hiljaa levitti erilaisia viestejä aiempaa nopeammin suuremmalle yleisölle heidän omilla kielillään. Sähköinen viestintä toi propagandaa moderniin aikaan.
Ensimmäinen maailmansota oli ”suuri propagandasota”, ja 1900-luku todellinen propagandan vuosisata, jota kirja hyvin kuvaa. Välineitä mielipidemuokkaukseen oli lukuisia ja niistä tuli entistäkin tehokkaampia ja nopeampia.
Pyrittiin – ja pyritään - vaikuttamaan kokonaiseen kulttuuriseen maailmankuvaan, politiikkaan ja poliittisiin yhteisöihin ja niiden arvoihin. Olemme yhä vaikeammin torjuttavan ja määrältään hahmottamattoman vaikuttamisen maailmassa, mistä esimerkkinä hybridivaikuttaminen ja -sodankäynti.
Kirja ei erityisesti korosta Hitlerin ja Neuvostoliiton propagandaa, koska näistä on kirjoja vaikka kuinka paljon.
Suomesta oma luku olisi paikallaan
Kirjoittajat nojaavat paljolti anglosaksiseen kirjallisuuteen, mikä korostaa anglosaksisia esimerkkejä. Historiallisesti kirja on enimmälti Euroopan ja Yhdysvaltain propagandan historiaa, vaikka toki esimerkkejä on mm. Kiinasta.
Suomi vilahtaa muutamin lyhyin esimerkein. Oma luku tai edes pidempi katsaus Suomesta ja suomalaisesta propagandasta oli tehnyt terää.
Lutherin vaikutukset näkyvät täälläkin, Runebergin runot innoittivat kansallista heräämistä, samoin Sibeliuksen musiikki. Sisällissotaan 1918 liittyy rajua propagandaa. Miten yya-aikana kansalaisia vakuuteltiin itänaapurin rauhanomaisuudesta. Miten EU:ta puolustetaan tai vastustetaan, tai yksityistä sairaanhoitoa.
Valehtelu on tehnyt paluun
Kirjoittajien mukaan suoranainen valehtelu eli musta propaganda tekee paluuta.
Maailmansodissa esitettiin härskiäkin propagandaa, mutta aseiden vaiettua ne tunnustettiin propagandaksi, eikä niistä oltu ylpeitä. Toisin on nyt, kirjoittajat sanovat.
”Propaganda on laajentunut kokonaisiksi virheellisiksi maailmankuviksi, jotka vaikuttavat niiden kannattajista luonnollisilta”, kirja lainaa tutkija Jason Stanleytä.
Medialukutaito, ymmärrys politiikasta ja yhteiskunnan ja talouden mekanismeista ja historiasta (ei vain kansallisesta) auttavat terveeseen kriittisyyteen. Niin myös ymmärrys ihmismielen toiminnasta, psykologiasta, näin toivon.
Kirja alussa toteaa, että kivikautinen kalliomaalaus hirvestä kannusti ”ennen kaikkea metsästämään”, ja että ”lähistöllä on saalista – käykää kiinni!”.
Jotain maalaus viestitti, ehkä propagoi, mutta mitä, sitä emme voi koskaan varmasti tietää, koska kukaan ei ole sitä ollut enää pitkään aikaan kertomassa. Niitä yritetään vain tulkita, monin eri tavoin.
Ajatuksia herättävä kirja. Kouluissa ja oppilaitoksissa tämä olisi hyvä saada osaksi mediakursseja ja historian tunteja.